Uutiskirje maaliskuu 2022

 

UUTISKIRJE

Maaliskuu 2022

 

 

SALAOJITUKSEN INVESTOINTITUEN HYVÄKSYTTÄVÄT YKSIKKÖKUSTANNUKSET NOUSIVAT

Maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetus on päivitetty (muutos 1124/2021) ja sitä sovelletaan 16.1.2022 tai sen jälkeen jätettyihin tukihakemuksiin.

Salaojaojitus ja putkitus, kun ympärysaineena käytetään salaojitussoraa, kivimursketta tai esipäällystettä hyväksyttävät enimmäiskustannukset ovat 4,40 €/m (aikaisemmin 4,20 €/m). Esipäällysteen paksuus salaojaan asennettuna on vähintään 3 mm standardin SFS-EN ISO 9863 mukaisesti. Salaojasoran tai kivimurskeen paksuus vähintään 8 cm putken yläreunan yläpuolella. Jollei käytetä edellä olevia vaatimuksia täyttävää ympärysainetta, enimmäiskustannukset ovat 2,20 €/m (aikaisemmin 2,10 €/m). Enimmäiskustannukset sisältävät suunnittelun, putken, ympärysaineen, kaivu- ja täyttötyöt. Putken on oltava standardin SFS 5211 mukainen tai vastaavat laatu- ja lujuusvaatimukset täyttävä. Säätökaivon ja sen asennustyön enimmäiskustannus on 895 €/kpl (aikaisemmin 850 €/ha).

Avustusta voidaan myöntää 35 % salaojituksen hyväksyttävistä kustannuksista ja säätösalaojitukselle 40 % hyväksyttävistä kustannuksista.

Salaojituksen toteutuksen ajankohdassa on otettava huomioon muihin tukiin liittyvät ehdot.

 


 

KAKSITASOUOMIEN MITOITUSLASKURI

Valumavesi-hankkeessa kehitettiin kaksitasouomien mitoitukseen Excel-pohjainen laskuri.

Mitoituslaskuri laskee uoman normaalisyvyyttä vastaavan vedensyvyyden uomassa halutulla mitoitusvirtaamalla. Laskurilla voidaan esim. laskea ylivirtaaman aikainen veden nopeus perinteisesti peratussa vs. tulvatasanteellisessa ojassa, jolloin nähdään, onko ylivirtaaman aikainen tulovirtaama riittävän suuri nostamaan vedenpinnan tulvatasanteelle, tai onko uoman mitoitus riittävä, jotta vesi ei nouse uoman reunojen yli, ja toisaalta laskeeko tulvatasanteellisen uoman veden nopeus alle uoman maalajin rajanopeuden, eli voidaanko uomaeroosiota hillitä kaksitasouomaratkaisulla. Lisäksi voidaan tutkia kasvillisuuden vaikutusta vedenkorkeuksiin esimerkiksi arvioitaessa kasvillisuuden niiton hyötyjä.

Kokemuksia ja kommentteja mitoituslaskurista voi lähettää: Kaisa Västilä, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 


 

ETÄOHJATTUJA SÄÄTÖSALAOJAKAIVOJA TESTIVAIHEESSA

Vasemmalla:Oulun yliopistossa Älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksikössä kehitteillä oleva etäohjattava säätösalaojakaivo on testattavana nyt laboratoriossa ja keväällä pellolla. Oikealla: Jari Kolehmainen Tmi:n kehittämä etäohjattu aurinkopaneeli- ja akkukäyttöinen säätösalaojakaivo testattavana pellolla.

Etäohjattua säätösalaojakaivoa on kaivattu pitkään. Nyt tällainen on kehitetty ja testataan kahdella eri taholla, nimittäin Oulun yliopistossa Älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksikössä ja Jari Kolehmainen Tmi:n toimesta. Molempiin nyt testattavina oleviin kaivojen ohjaukseen voidaan jossain vaiheessa liittää lisätietoa kuten pohjavedenpinnan korkeus, maan kosteus ja sääennusteet.

 


 

SALAOJITUKSEN NEUVOTTELUPÄIVILLÄ VILKASTA KESKUSTELUA

Salaojituksen neuvottelupäivät järjestettiin nyt toista kertaa verkkotapahtumana 2-3.2.2022. Tapahtumaan osallistui yli 60 salaojituksen ammattilaista ja siellä kuultiin esityksiä alan aiheista. Päivien aikana keskusteltiin mm. maankuivatuksen ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä, koulutuksesta sekä ympärysaineen käytöstä salaojissa ja säätösalaojituksesta/altakastelusta.
Esitysten materiaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

 


 

MAATALOUDEN KESTÄVÄ VESIENHALLINTA 13.10.2022 JA INNOVAATIOKILPAILU

Salaojituksen Tukisäätiö, Salaojayhdistys, Maa- ja vesitekniikan tuki sekä Baltic Sea Action Group järjestävät Maatalouden kestävä vesienhallinta -keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta -seminaarin 13.10.2022 Kansallismuseon auditoriossa.

Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia maatalouden kestävään vesienhallintaan, ilmastonmuutoksen varautumisen ja sopeutumisen keinoista sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja lisäämisestä. Seminaarin osana järjestetään innovaatiokilpailu, jonka tavoitteena on saada uusia ideoita, joilla voitaisiin varautua ja sopeutua tulevaan lämpimämpään kuivuuden ja rankkasateiden jaksottamaan ilmastoon niin, että muutos voitaisiin hyödyntää ja sen haitallisia vaikutuksia vähentää. Kilpailu on kaikille avoin. Jaettava palkintoraha on 10 000 €. Vapaamuotoiset innovaatioehdotukset tulee lähettää 1.9.2022 mennessä osoitteeseen innovaatiokilpailu@tukisaatio.fi

Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita viranomaiset, rahoittajat, neuvojat, tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Seminaariin voi ilmoittautua jo nyt ja ilmoittautuminen on auki 30.9.2022 saakka. Seminaarin ilmoittautumissivu löytyy täältä:
https://e.eventos.fi/events/bsag/maatalouden-kestava-vesienhallinta
Seminaariin voi osallistua myös etänä. Kansallismuseoon mahtuu 170 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Postereita seminaarin aiheeseen ja maatalouden vesien hallintaan liittyvistä hankkeista ja tutkimuksista pyydetään ilmoittamaan 15.9.2022 mennessä.


 

ICECREAM-MALLILLA  ARVIOIDUT FOSFORIKUORMAT MONINKERTAISET VERRATTUNA MITATTUIHIN

ICECREAM-mallilla arvioidut fosforikuormat olivat moninkertaiset verrattuna mittauksiin yhdeltä saviselta peltolohkolta Siuntiossa Uudellamaalla. Kuvassa on esitetty mitatut ja mallinnetut pintavalunnan ja salaojavalunnan kautta kulkeutuneen liukoisen (DP) ja partikkelifosforin (PP) keskimääräiset vuosikuormat viljanviljelyssä vuosina 2008–2011. Partikkelifosforin kulkeutumisreittejä ei voitu mallissa erottaa, minkä vuoksi kuvassa on esitetty valuntareittien summa.

 

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on käytössä ICECREAM-malli, joka on osa VEMALA-mallijärjestelmää, ja jolla arvioidaan vedenlaatua ja ravinnekuormitusta eri vesistöalueilla ja Suomesta Itämereen purkautuvaa kuormitusta. Syksyllä 2021 Aalto-yliopistossa hyväksyttiin Saga Sundholmin diplomityö Simulating runoff, erosion, and phosphorus transport from a field with the ICECREAM model . Työssä VEMALA-ICECREAM-mallia testattiin Siuntiossa sijaitsevan Gårdskullan kartanon peltoalueella mitatulla mittausaineistolla (2008–2019). Lohko on Etelä-Suomelle tyypillinen loiva, salaojitettu savimaa.

ICECREAM-mallilla arvioidut fosforikuormat olivat viljan osalta moninkertaiset ja nurmen osalta kaksinkertainen verrattuna mitattuihin arvoihin.

 


 

SVEN HALLININ TUTKIMUSSÄÄTIÖN TOIMINNANJOHTAJA VAIHTUI

Sven Hallinin toiminnanjohtaja TkL Maija Paasonen-Kivekäs jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle. Hänellä on ollut pitkä työura vesitalouden ja maankuivatuksen tutkimuksen parissa. Maijan seuraajaksi on valittu TkT Hanne Laine-Kaulio. Hanne toimi useita vuosia tutkijana Aalto-yliopistossa. Hänen tutkimusalansa käsitti erityisesti vesitalouden ja aineiden kulkeutumisen mallintamista maaperässä.

Sven Hallinin tutkimussäätiö sr on Maanviljelysinsinööriyhdistys ry:n vuonna 1946 perustama yleishyödyllinen säätiö, joka toimii maa- ja vesitekniikan alalla. Säätiö toteuttaa sääntöjensä mukaista tarkoitustaan harjoittamalla maa- ja vesiteknillistä tutkimus- ja koetoimintaa, julkaisemalla alaa koskevia oppikirjoja ja tutkimuksia, antamalla apurahoja ja avustuksia alan tutkijoille, opiskelijoille ja yhteisöille sekä avustamalla opintomatkoja.

Sven Hallinin tutkimussäätiö sr myöntää apurahoja ja avustuksia mm. maa- ja vesitekniikan alan opintoihin, opintomatkoihin, tutkimuksiin ja julkaisutoimintaan. Erityisesti tuetaan väitöskirjojen loppuunsaattamista, diplomitöitä sekä yhteydenpitoa Ruotsiin, muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Erityisapuraha kohdistetaan Ruotsissa suoritettaviin vesitalouden perus- tai jatko-opintoihin. Lisätietoja antaa hanne.laine-kaulio@hallin.fi


 

PROAGRIA LÄNSI-SUOMI RY:N JA KVVY TUTKIMUS OY:N LIIKETOIMINTAKAUPPA EDISTÄÄ VESITALOUSSUUNNITTELUA LÄNSI-SUOMESSA

Vesitaloussuunnittelija Tapani Kyrölä Länsi-Suomen ProAgria ry:stä on siirtynyt KVVY Tutkimus Oy:n palvelukseen.

ProAgria Länsi-Suomen vesitaloussuunnittelu siirtyi 1.1.2022 solmitulla sopimuksella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen omistamalle KVVY Tutkimus Oy:lle.

Siirto vahvistaa KVVY:n ympäristöön ja vesitalouteen liittyvää suunnittelu- ja kehittämisosaamista. Kaupan myötä varmistetaan alueellisesti merkittävät peltosalaojasuunnitteluun liittyvät palvelut Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Myös maisemapalveluihin ja viherympäristöön sekä vesistöihin liittyvä osaaminen vahvistuu entisestään laajenevan yhteistyön kautta, joka luo uusia mahdollisuuksia kehittää toimintaa edelleen.

Länsi-Suomen ProAgria ry:ssä vesitaloussuunnittelijan toiminut Tapani Kyrölä siirtyi KVVY Tutkimus Oy:n palvelukseen vanhana työntekijänä 1.1 2022 alkaen.


 

TOMAS PÅTT ON SIIRTYNYT MAVEPLAN OY:N PALVELUKSEEN

Maanmittausinsinööri Tomas Pått on toiminut yksityisyrittäjänä ja työskennellyt kuivatuksen ja ruoppauksen parissa yli 25 vuotta.

Suunnittelija Tomas Pått Mustasaaresta on siirtynyt kuivatussuunnittelua tekevän Maveplan Oy:n palvelukseen. Siirron myötä Maveplanin kuivatus- ja vesitaloussuunnittelun palvelut vahvistuvat.

Maveplan Oy on maamme johtava maankuivatukseen ja peltojen vesitalouteen liittyvien suunnittelupalvelujen tuottaja maatalousasiakkaille.

Tomaksen peruskuivatuksen ja vesiensuojelun osaaminen on erinomainen täydennys Maveplanin tiimiin. Tämä mahdollistaa laajan palvelutarjonnan erityisesti Pohjanmaan alueella mm. vesistö- ja kuivatussuunnittelussa. ”Tavoitteenamme on saada jalansijaa myös alueen kunnallistekniikan suunnittelutöissä”, kertoo toimitusjohtaja Olli Utriainen.
www.maveplan.fi

 


 

UUSIA KUIVATUSTILAN ARVIOINTIMENETELMIÄ ON SELVITETTY

Valumavesi-hankkeen KUTI-työpaketissa on selvitetty uusia kuivatustilan arviointimenetelmiä. Kuvassa on esitetty esimerkinomaisesti kartta, johon on merkitty ”yleispiirteinen kuivavara” (punaisella on merkitty pieni, keltaisella melko pieni, vaalean vihreällä kohtalainen ja tummanvihreällä erittäin hyvä kuivavara). Kuivavara kuvaa pellon pinnan (jokaisessa tarkasteltavassa pisteessä) ja laserkeilausaineistosta saadun ojan vedenpinnan korkeuseroa. Korkeuseron merkittävyys riippuu laserkeilausaineiston ajankohdan vallitsevasta vesitilanteesta.

 

Suomen ympäristökeskuksen vetämän Valumavesi-hankkeen (2020–2023) päätavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen.

Hankkeen peltojen kuivatustilan arviointimenetelmät -työpaketin tavoitteena oli selvittää kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuus, mahdollisuudet ja rajoitukset peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arvioimiseksi valtakunnallisesti.


 

POLYETEENISTÄ VALMISTETULLE PELTOSALAOJAPUTKELLE TULOSSA SFS-STANDARDI

Peltojen maankuivatusalalla toimivat tiedostavat hyvin salaojaputken laadun merkityksen. Salaojitusyhdistys (nyk. Salaojayhdistys) julkaisi vuonna 1925 tiiliputkien mitta- ja laatuvaatimukset ”Normaaliset salaojaputket” -ohjeistossa, joka perustui silloiseen saksalaiseen tiiliputkien DIN-normiin. Tiiliputkien laatuvaatimusten standardit julkaistiin Suomen Rakennusinsinöörien Liitto julkaisussa (RIL 54) ja sovellettiin 1.7.1967 jälkeiseen tiiliputkituotantoon.

PVC (polyvinyylikloridi) -putkelle on voimassa standardi vuodelta 2002 (alkuperäinen vuodelta 1987) ”SFS 5211 standardi Muoviputket. PVC-salaojaputkijärjestelmä peltosalaojitukseen”, joka sisältää muun muassa vetoiskulujuutta, rengasjäykkyyttä, venyvyyttä ja reikien mittoja koskevia vaatimuksia.

Suomessa on käytössä pääosin PVC:stä valmistettua peltosalaojaputkea.

Markkinoilla on myös osin kierrätysmateriaalista valmistettua PE (polyeteeni) -peltosalaojaputkea, jolle ei ole olemassa standardia ja jolle ei voi hakea tuotesertifikaattia. Alan edustajat ovat ehdottaneet standardin ja sertifiointiperusteen laatimista.

Salaojayhdistys, Muoviteollisuus ry ja putkiteollisuuden edustajat ovat 24.2.2022 perustaneet työryhmän, jonka tehtävänä on laatia SFS-standardi PE-peltosalaojaputkille. Standardin työnimi on ”Muoviputket. PE- salaojaputkijärjestelmä peltosalaojitukseen”.

Standardisointityön vetovastuussa on muoviputkien standardisoinnin toimialayhteisönä yhteistyössä SFS:n kanssa toimiva Muoviteollisuus ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Muoviteollisuus ry:n putkijaoston johtoryhmän jäsen Anders Andtbacka Uponor Suomi Oy:stä ja sihteerinä putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen.

Työryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Valkonen, Meltex Oy; Petteri Manninen, Rotomon Oy; Annamaija Naula-Iltanen, Kiwa Inspecta; Seppo Hihnala, Maveplan Oy; Jouko Nissinen, Salaojaurakoitsijat ry ja Helena Äijö, Salaojayhdistys ry.

Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: kari.kuivalainen@plastics.fi tai helena.aijo@salaojayhdistys@salaojayhdistys.fi

 


 

SALAOJIEN KOETINKEPPEJÄ SAATAVILLA

 

Koetinkeppi on 135 cm pitkä ja on hyvä apuväline salaojien paikantamisessa.

Salaojayhdistys on teettänyt erän salaojien koetinkeppejä. Ne on tehty läpimitaltaan 12 mm:n nuorrutusteräksestä, ja kokonaispituus on 135 cm. Keppejä voi tilata Salaojayhdistyksestä, hintaan 95 €/kpl, Salaojayhdistyksen jäsenille 60 €/kpl. Hintaan lisätään lähetyskulut. Tilausosoite on salaojayhdistys@salaojayhdistys@salaojayhdistys.fi.


 

AJANKOHTAISIA JULKAISUJA

SÄÄTÖSALAOJITUKSEN VAIKUTUKSET PELLON HYDROLOGIAAN
VesiHave-hankkeen osana Aalto-opistossa julkaistussa tieteellisessä artikkelissa Seasonal effects of controlled drainage on field water balance and groundwater levels tarkasteltiin matemaattisen FLUSH-mallin avulla säätösalaojituksen vaikutuksia vesitaseeseen ja pohjaveden korkeuteen tutkimuspellolla Sievissä.

SÄÄTÖSALAOJITUKSEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA ILMASTOSSA
Tieteellisessä artikkelissa Controlled drainage under two climate change scenarios in a flat high-latitude field tarkasteltiin säätösalaojituksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa kahden ilmastonmuutosskenaarion pohjalta pohjoisissa olosuhteissa. VesiHave-hankkeeseen kuuluneessa tutkimuksessa sovellettiin FLUSH-mallia kohdealueena Sievin koepelto.

TURPEEN PAKSUUS VAIKUTTAA AINEIDEN HUUHTOUTUMISEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN
Turvekerroksen paksuuden vaikutuksia aineiden huuhtoutumiseen ja kasvihuonekaasupäästöihin tutkittiin Luken koepellolla Pohjois-Pohjanmaalla Ruukissa. Tutkimuksesta julkaistiin tieteellinen artikkeli Thickness of peat influences the leaching of substances and greenhouse gas emissions from a cultivated organic soil.

DIPLOMITYÖ TURVEPELTOJEN VESIENHALLINNASTA
Oulun yliopistossa tehdyssä Miika Läpikiven diplomityössä, Vesitalouden arviointi turvepeltojen vesienhallinnan näkökulmasta , Luken Ruukin tutkimusaseman ohutturpeisella nurmiviljelyssä olevalla peltoalueella tutkittiin kesän aikaista pohjaveden pinnan säätöä ja ylläpitoa tavoitetasolla.
SÄÄTÖSALAOJITUS ILMASTONMUUTOKSEEN VARAUDUTTAESSA
Osana VesiHave-hanketta tarkasteltiin laskennallisesti säätösalaojituksen ja tavanomaisen salaojituksen vaikutuksia pellon hydrologiaan muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Artikkeli Ilmastomuutokseen varautuminen säätösalaojituksella julkaistiin Vesitalous-lehden teemanumerossa Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä.

 

DIPLOMITYÖ SAVIPELLON VALUNNAN JA FOSFORIKUORMIEN SIMULOINNISTA ICECREAM-MALLILLA
Aalto-yliopistossa julkaistussa diplomityössä Simulating runoff, erosion, and phosphorus transport from a field with the ICECREAM model Saga Sundholm tarkasteli valuntaa ja fosforikuormia eteläsuomalaisen salaojitetun savipellon yli kymmenvuotisella mittausaineistolla.

 


 

WEBINAAREJA KATSOTTAVISSA

 

Pyhäjärvi-instituutti järjesti 26.1. webinaarin ”Pellon salaojakastelu – Kokemuksia ja tutkittua tietoa”. Webinaarista tehtiin tallenne, joka on katsottavissa instituutin kotisivuilla. Tallenteet ovat katsottavissa huhtikuun loppuun saakka. Esitysten materiaalit säilyvät senkin jälkeen tapahtumasivulla.

Ratkaisuja turvemaiden kestävämpään viljelyyn -webinaarin 8-9.2.2022 esitykset nähtävissä sivustolla www.ilmastoviisas.fi .

Peltojen kuivatus kuntoon – hankkeen loppuseminaari 25.2.2022 on nähtävissä täältä.

 


 

TULEVIA KONFERENSSEJA

ASABE:N KANSAINVÄLINEN KUIVATUSSYMPOSIUM IOWASSA
11th International Drainage Symposium 30.8.-2.9.2022, Des Moines (Iowa)
Huom: Abstraktien deadline 15.3.
11th International Drainage Symposium 30.8.-2.9.2022

VUODEN 2022 ICID-KONFERENSSI JA IEC-KOKOUS AUSTRALIASSA
73rd IEC meeting and 24th ICID International congress on irrigation and drainage 3.-10.10.2022 Adelaide (Australia).
ICID International congress on irrigation and drainage
Siellä abstraktien lähetys vielä auki ainakin workshoppiin kuivatus- ja kastelusysteemien modernisoinnista (dl. 30.5.2022):
Call-papers_M&R_2022

NHF:N HYDROLOGIAKONFERENSSI VIROSSA
NHC2022 on August 15th-18th 2022, Tallinn University (Tallinn, Estonia).
Huom: Abstraktien deadline 15.3.
NHC2022


Uutiskirjeen ovat toimittaneet Helena Äijö, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen