Uutiskirje syyskuu
KUTSU
Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaariin
Aika: keskiviikko 23.10.2024 8:30-15:40
Aika: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki ja etäyhteyksin
Salaojituksen Tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki, Salaojayhdistys, Suoviljelysyhdistys ja Baltic Sea Action Group (BSAG) järjestävät kuudennen vesienhallintaseminaarin Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta 23.10.2024 Pörssitalolla Helsingissä. Tilaisuus toimii samalla Suoviljelysyhdistyksen 130-vuotisjuhlaseminaarina.
Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Seminaarissa tarkastellaan myös turvepeltomaiden merkitystä huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille.
Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita alan asiantuntijat, julkishallinnon työntekijät, tutkijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
Lämpimästi tervetuloa seminaariin!
Seija Virtanen, Minna Maasilta, Olle Häggblom, Hannu Salo ja Ville Wahlberg
Seminaariin voi ilmoittautua 16.10.2024 saakka tästä linkistä.
Ohjelma ja lisää seminaarista täältä.
SALAOJAYHDISTYKSEN PÄTEVYYSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU
Kuva: Rainer Rosendahl
Salaojayhdistys uudistaa ylläpitämänsä pätevyysjärjestelmää. Uudistamisella pyritään keventämään järjestelmän byrokratiaa ja parantamaan sen vaikuttavuutta.
Salaojayhdistys perusti 2015 yhdessä sidosryhmiensä kanssa pätevyysjärjestelmän salaojasuunnittelun ja -urakoinnin laadun edistämiseksi. Taustana oli, että pätevyysvaatimukset poistettiin suurelta osin maatalouden salaojituksen investointituen vaatimuksista, joissa ne oli aiemmin huomioitu. Voit lukea enemmän pätevyysjärjestelmästä yhdistyksen kotisivuilta.
Suurin muutos aiempaan on se, että pätevyyttä haetaan ja myönnetään jatkossa kolmelle vuodelle kerrallaan. Syksyn 2024 aikana salaojasuunnittelijat ja -urakoitsijat voivat hakea pätevyyttä vuosille 2025–2027. Järjestelmän piiriin voi hakeutua myöhemminkin, mutta pätevyyttä myönnetään enimmillään vuoden 2027 loppuun asti.
KESTÄVÄ VESIENHALLINNAN SUUNNITTELU JA TOIMIEN VAIKUTTAVUUS MAATALOUSVALTAISILLA VALUMA-ALUEILLA
Kaksitasouomaa Raaseporinjoella toukokuussa (Kuva: Saana Keskinen).
Maatalousvaltaisten valuma-alueiden kestävällä vesienhallinnalla pyritään saamaan vaikutuksia monitavoitteisesti, huomioiden niin vesiensuojelu, tuottava peltomaa, ilmastonmuutokseen varautuminen kuin luonnon monimuotoisuus. Tieto maatalouden vesienhallinnan toimenpiteiden kokonaisvaltaisesta vaikuttavuudesta auttaa sopivien toimien valinnassa ja kohdentamisessa. Osana Salaojituksen tutkimusyhdistyksen vetämää VESIMA-hanketta (Osahanke 1) selvitettiin Aalto-yliopistossa diplomityönä (Keskinen, 2024) maatalouden vesienhallintoimien vaikuttavuutta sekä koottiin ohjeistuksia ja työkaluja monitavoitteisen valuma-aluesuunnittelun tueksi. Tapaustutkimuskohteena toimi Raaseporinjoen maatalousvaltainen valuma-alue, jossa selvitettiin, ovatko alueella toteutetut toimet kohdennettu maataloudesta aiheutuville ravinnekuormittaville alueille. Toimien kohdentaminen on kustannustehokas tapa vähentää kuormitusta. Raaseporinjoella toteutettiin vuosien 2018–2023 aikana laaja-alainen valuma-aluelähtöinen vesienhallinnan toimenpidekokonaisuus Raaseporinjoki-hankkeen toimesta.
KESÄN SATEIDEN ALUEELLINEN VAIHTELU VESIMA-HANKKEEN KOEALUEILLA
Kesä, erityisesti toukokuu, oli Uudellamaalla verrattain vähäsateinen. VESIMA-hankkeen Länsi-Uudenmaalla Siuntiossa sijaitsevalla Gårdskullan koealueella lämmin toukokuu oli 17-vuotisen mittausjakson kuivin, tutkimuspellolla havaittiin vain yksi sadepäivä (1,5 mm). Toukokuun alusta juhannukseen mennessä sadetta kertyi 40 mm. Myös kesä-, heinä- ja elokuu olivat keskimääräistä vähäsateisempia. Neljän kuukauden sadesumma (142 mm) oli reilut puolet keskimääräisestä.
Kanta-Hämeen Jokioisilla (Nummelan koekenttä) kesä oli puolestaan verrattain sateinen. Toukokuun alun ja juhannuksen välillä sadetta mitattiin 101 mm. Touko-elokuun sadesumma oli neljänneksen edeltäneiden tutkimusvuosien keskiarvoa suurempi.
MAATALOUSALAN ERIKOISAMMATTITUTKINNON VESITALOUDEN OSAAMISALAN KOULUTUS ALKAA
Kuva: SEDU
Kiinnostaako maatalouden vesitalous ? Seuraava maatalouden vesitalouden koulutus alkaa lähipäivillä 12.-13.9.2024 Ilmajoella ja ryhmään mahtuu vielä opiskelijoita.
Lue lisää ja hae koulutukseen täältä.
Lisätietoja antavat vastuukouluttaja Joonas Muurimäki p. 040 680 7218 ja koulutuspäällikkö Pyry Antola p. 040 830 0460
OJITUSYHTEISÖ VOI NYT SAADA PANKKITILIN MYÖS ILMAN Y-TUNNUSTA
Ojitusyhteisöillä on ollut vaikeuksia saada avatuksi pankkitilejä, koska ne eivät ole yleensä verovelvollisia, eivätkä näin ollen voi saada Y-tunnusta. Y-tunnus on ollut tarpeen pankkitilin avaamisessa, sillä se on ollut pankkien keino luotettavasti tunnistaa yhteisö. Finanssivalvonnan uuden, täydennetyn tulkinnan mukaan tunnistautumiseen käy nyt myös vesiyhteisörekisteriin kuuluminen.
SALAOJAYHDISTYS OSALLISTUI FARMARIMESSUILLE
Kuva: Antti Miettinen
Salaojayhdistys osallistui Seinäjoella 4.–6.7. järjestettyyn Farmari-maatalousnäyttelyyn. Yhdistyksellä oli näyttelypaikka yhdessä Maveplanin ja Jari Kolehmaisen kanssa.
Farmarin kävijämäärä ylitti järjestäjien odotukset, ja näyttely keräsi 91 000 kävijää kolmen päivän aikana. Farmarin lauantai huipentui yleisöennätykseen 32 000 kävijällä.
Seuraava Farmari järjestetään Kalajoella 25.-27.6.2026.
TOIMINNANJOHTAJA OLLE HÄGGBLOM VANHEMPAINVAPAALLE
Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Olle Häggblom jäi syyskuun alusta osittaiselle vanhempainvapaalle maaliskuun 2025 loppuun asti. Syyskuusta maaliskuuhun Häggblom tekee työtä päivän viikossa. Tänä aikana Minna Mäkelä vastaa suuremmassa määrin yhdistyksen päivittäisistä asioista.
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Jyrki Nurminen ja Minna Mäkelä