Uutiskirje kesäkuu

 

SALAOJITUKSEN NEUVOTTELUPÄIVÄT VIETETTIIN 4.-5.4.2024 TAMPEREELLA

Salaojayhdistyksen järjestämät salaojasuunnittelijoille ja -urakoitsijoille suunnatut neuvottelupäivät pidettiin vuonna 2024 Varalan urheiluopistolla Tampereella. Paikan päällä osallistujia oli yli 40 ja etäyhteyden välityksellä noin 30.

Päivien aikana keskusteltiin alan ajankohtaisista asioista. Esityksiä kuultiin mm. säätösalaojituksen vaikutuksista turvepellolla, EU:n ennallistamisasetuksesta, vesirakentamisen laatuvaatimusten tarpeesta sekä alan koulutuksen uudistamisesta.

Esitysten materiaalit ovat saatavilla Salaojayhdistyksen kotisivuilta.

 

 

KUTSU

Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaariin

Aika: keskiviikko 23.10.2024 8:30-15:40

Aika: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki ja etäyhteyksin

Salaojituksen Tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki, Salaojayhdistys, Suoviljelysyhdistys ja Baltic Sea Action Group (BSAG) järjestävät kuudennen vesienhallintaseminaarin Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta 23.10.2024 Pörssitalolla Helsingissä. Tilaisuus toimii samalla Suoviljelysyhdistyksen 130-vuotisjuhlaseminaarina.

Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Seminaarissa tarkastellaan myös turvepeltomaiden merkitystä huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille.

Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita alan asiantuntijat, julkishallinnon työntekijät, tutkijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Seminaarin ohjelman löydät tästä linkistä.

Lämpimästi tervetuloa seminaariin!

Seminaariin voi ilmoittautua 16.10.2024 saakka tästä linkistä. Voit myös ilmoittaa myös posterin esitettäväksi siellä.

Kutsua saa vapaasti lähettää eteenpäin

Seija Virtanen, Minna Maasilta, Olle Häggblom, Hannu Salo ja Ville Wahlberg

 

 

MAATALOUDEN VESITALOUSKOULUTUSTA POHDITTIIN VESKU-HANKEPORUKAN VIERAILULLA SEDUN ILMAJOEN KAMPUKSELLA

Jaana Petäinen, Olle Häggblom, Minna Mäkelä, Maarit Liimatainen ja Joonas Muurimäki Ilmajoen kampuksen vierailulla.

Huhtikuun puolessavälissä VESKU-hankkeen (Vesitalouskoulutuksen uudistaminen) hankeporukka vieraili SEDUn Ilmajoen kampuksella, missä järjestetään Maatalouden vesitalouden osaamisalan tutkintoon, eli arkisemmin salaojateknikkotutkintoon johtavaa koulutusta.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kartoittaa maatalouden vesitalouden osaamisalan koulutuksen päivitystarvetta sekä levittää Hiilestä kiinni -hankekokonaisuuden tutkimustietoa ja edistää maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista koulutuksen, osaamisen kehittämisen ja viestinnän keinoin.

Vierailun aikana kuultiin esityksiä SEDUn ajankohtaisista asioista, koulutuksesta ja hankkeista. Keskusteltiin myös laajasti maatalouden vesitalouden koulutuksesta Suomessa. Päivän aikana ehdittiin myös kiertää kampusta sekä käydä koulun omistamalla pellolla, jota käytetään koulutuksessa.

Lisää hankkeesta voit lukea täältä.

 

 

HAE OPISKELEMAAN MAATALOUDEN VESITALOUTTA SEDULLE!

Kuva: SEDU

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU järjestää ainoana Suomessa maatalouden vesitalouden osaamisalan tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus alkaa 11.9.2024. Hakuaika syyskuun aloitukseen päättyy 30.8.2024.

Koulutus antaa kattavan osaamisen peltosalaojituksen ja peruskuivatuksen suunnittelu- ja neuvontatehtäviin. Opit laatimaan esiselvityksen, tekemään suunnitelman ja merkitsemään suunnitelman maastoon sekä valvomaan ja hyväksymään salaojituksen toteutuksen. Lisäksi opit käyttämään työssäsi mittalaitteita ja suunnitteluohjelmia.

Lue lisää esitteestä.
Lisätietoa koulutukseen hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät täältä.

 

 

YHDISTYKSEN KESÄTYÖNTEKIJÄ ESITTÄYTYY

Kesätyöhön kuuluu sekä näytteenottoa kenttäoloissa että labratyötä. Kuvassa Minna Mäkelä ja Sadia Suchi.

Nimeni on Sadia Jamin Haque Suchi, ja olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija Aalto-yliopistossa, jossa opiskelen vesi- ja ympäristötekniikkaa. Minulla on kandidaatin ja maisterin tutkinnot maaperä-, vesi- ja ympäristötieteistä kotimaastani, Bangladeshista. Liityin hiljattain Salaojayhdistyksen VESIMA-hankkeeseen tutkimusassistentiksi kesän ajaksi.

Ajatus tutkia maaperän fysikaalisia ominaisuuksia houkutteli minut tähän tehtävään, sillä aikaisempi tutkimukseni keskittyi pääasiassa maaperän kemiallisiin ominaisuuksiin laboratoriossa. VESIMA-hankkeessa työskentelen nyt maaperän hydraulisten ominaisuuksien määrittämiseksi Gårdskullan ja Korvenojan tutkimuskentillä. Keskeinen tehtäväni on tutkia niiden vedenpidätyskykyä eri paineiden vallitessa. Yksinkertaisesti sanottuna mittaan, kuinka paljon vettä maaperä pidättää eri negatiivisten paineiden (imujen) vaikuttaessa näytteisiin. Analysoin myös niiden kyllästettyä hydraulista johtavuutta ja partikkelikokojakaumaa. Työni data esitetään pF-käyrinä, jotka kuvaavat maaperän ominaisuuksia ja voivat myös antaa osviittaa maaperän koostumuksesta ja raekokojakaumasta (hiekan, hiedan, hiesun ja saven osuudet). Laboratoriotyö tehdään yhteistyössä Aalto-yliopiston Vesitekniikan laboratorion kanssa Otaniemessä.

 

 

AUTOMAATTISEN LASKENTATYÖKALUN KEHITTÄMINEN PELTOJEN HYDROLOGIAN MALLINTAMISEKSI

Laskennalliset mallit ovat tärkeä työkalu peltojen hydrologian tutkimuksessa. Ne mahdollistavat erilaisten muutosten vaikutusten analysoinnin ennen niiden tapahtumista, tarjoten näkemyksiä, joita ei ole helposti saatavilla pelkästään kenttämittauksilla. Nämä mallit voivat auttaa vesitaloussuunnittelijoita ja viljelijöitä tekemään paremmin perusteltuja päätöksiä vesienhallintatoimenpiteissä, parantaen sekä tuottavuutta että ympäristönsuojelua. Laskennalliset mallit ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja vaativat erityistä koulutusta, mikä tekee niistä monille sidosryhmille saavuttamattomia. Osana Salaojituksen tutkimusyhdistyksen vetämää MAVELA-hanketta pyrimme Aalto-yliopistossa suunnittelemaan ja kehittämään työkalun, joka yhdistää automaattisen tiedonkeruun, käsittelyn ja visualisoinnin, tehden hydrologisesta mallinnuksesta helpommin lähestyttävää laajemmalle käyttäjäkunnalle.


 

 

YHDISTYKSELLÄ KÄVI VIERAITA RUOTSIN MAATALOUS- JA INFRASTRUKTUURIMINISTERIÖSTÄ

Salaojayhdistys sai toukokuussa vieraita Ruotsin maatalous- ja infrastruktuuriministeriöstä (Landsbygds- och infrastrukturdepartementet). 18-hengen delegaatio edusti yksikköä, joka työskentelee tiiviisti maatalouspolitiikan ja -tukien parissa. Vierailun tavoitteena oli oppia lisää siitä, kuinka Suomessa työskennellään maatalouden vesitalouden parissa. Vierailun aikana Olle Häggblom antoi lyhyen katsauksen Suomen peltojen kuivatuksesta, salaojituksesta ja peruskuivatuksesta sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännöistä.

Ruotsin peltomaiden kuivatusjärjestelmien tilanne muistuttaa Suomen tilannetta, mutta eroaa joissakin kohdissa. Ruotsissa esimerkiksi suurin osa ojituksista on tehty huomattavasti aiemmin kuin Suomessa, mikä aiheuttaa haasteita. Tarve kunnostukselle on osittain suurempi vanhempien ojitusjärjestelmien vuoksi, ja lisäksi ojitusyhteisöt ovat suurelta osin vaipuneet unohduksiin, mikä on tuttu ilmiö myös Suomessa. Ruotsissa ympäristölainsäädäntö on myös Suomea tiukempi, mikä osaltaan vaikeuttaa suurempien laskuojien perkausta ja kunnossapitoa. Investointitukea salaojitukseen maksetaan molemmissa maissa osana maatalouspolitiikkaa. Tuki otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2021, eli melko hiljattain. Tuelle on kuitenkin ollut odotettua vähemmän kysyntää. Peruskuivatukselle myönnetään tukea – ainakin tällä hetkellä – vain Suomessa.


 

 

AJANKOHTAISIA JULKAISUJA

 

SYSTEEMIHIILI-HANKKEEN LOPPURAPORTTI


 
SysteemiHiili-hankkeen tulokset on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja-sarjassa otsikolla Valuma-aluesuunnittelulla kohti hiilineutraalia maankäyttöä.

Raportissa on kuvattu vuosina 2021–2023 toteutetun maa- ja metsätalousministeriön hiilestä kiinni- ohjelman rahoittaman SysteemiHiili-hankkeen (Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla – Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä), keskeiset tulokset, johtopäätökset ja suositukset.

Hankkeen loppuraportti on ladattavissa täältä.

 

SALAOJITUKSEN KANNATTAVUUSLASKURI KEHITETTY RUOTSISSA

 
Lantbruksverket, eli Ruotsin maatalousvirasto, on yhteistyössä HIR Skånen (Skånen maatalousneuvontaorganisaatio) kehittänyt kanssa Excel-pohjaisen kannattavuuslaskurin salaojitukseen. Laskurin ensisijainen kohderyhmä on viljelijät. Laskuri huomioi mm. salaojituksen arvioidut kustannukset, viljelykierron, viljelykasvien myyntihinnat sekä salaojitetun pinta-alan. Näitä tietoja on hyvä etsiä käsille ennen laskentatyökalun käyttöä. Laskuri on ruotsinkielinen, ja siitä uutisoitiin ensin Greppa Näringenin kotisivuilla. Laskuria saa käyttää vapaasti.

Laskuriin pääsee täältä.

Greppa Näringenin uutiseen laskurista pääsee täältä.

 

NÄYTTELY

 

ON SE KONE! -NÄYTTELY ON AVATTU SARKA MAATALOUSMUSEOSSA LOIMAALLA

Kuvat: Seija Virtanen

Suomen maatalousmuseo Sarkan uuden näyttelyn On se kone! avasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala perjantaina 7.6.2024.

Näyttely kertoo maatalouden koneellistumisesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista.

https://www.sarka.fi/nayttelyt-ja-tapahtumat/on-se-kone/

Näyttelyssä on esillä myös salaojituksen koneellistumisen historiaa.
Salaojituksen Tukisäätiö on ollut mukana rahoittamassa näyttelyn perustamista ja Salaojayhdistys on ollut yhtenä tietolähteenä salaojitukseen liittyvän koneellistumisen osalta.

Kannattaa lähteä museoretkelle Loimaalle!

 

TAPAHTUMA

 

FARMARI 2024

 
Salaojayhdistys osallistuu Seinäjoella 4.–6.7. järjestettävään Farmari-maatalousnäyttelyyn. Yhdistys löytyy näyttelypaikalta KK271 yhdessä mm. Maveplanin kanssa.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä.

 
Uutiskirjeen toimittivat Olle Häggblom, Jyrki Nurminen ja Minna Mäkelä