Uutiskirje huhtikuu 2024
UUSI SALAOJITUSESITE JULKAISTU
Salaojayhdistyksen julkaiseman esitteen tarkoituksena on välittää tietoa peltomaan salaojituksesta tiiviissä muodossa. Salaojitus on pitkäaikainen investointi, joten se kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Esitteessä tuodaan esille tärkeimmät asiat, jotka salaojitushankkeessa on syytä ottaa huomioon. Niihin kuuluvat suunnittelu, toteutus, töiden valvonta, kustannukset ja rahoitus sekä vastuu- ja takuukysymykset. Salaojitusesite on suunnattu ensi sijassa viljelijöille ja neuvojille.
Esitteen voi halutessaan jakaa eteenpäin linkin avulla. Esite löytyy täältä. Broschyren finns även på svenska.
KUTSU
Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaari
23.10.2024 Pörssitalolla 8:30-15:40
Lämpimästi tervetuloa Salaojituksen Tukisäätiön yhdessä Maa- ja vesitekniikan tuen, Salaojayhdistyksen ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa järjestämään kuudenteen vesienhallintaseminaariin. Mukana järjestäjissä myös Suoviljelysyhdistys ry.
Lokakuussa 2024 järjestettävän seminaarin tarkoituksena on koota laajasti vaikuttajia, asiantuntijoita, julkishallinnon työntekijöitä ja maanviljelijöitä eri tahoilta kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Samalla kuitenkin tulisi tiedostaa turvepeltomaiden merkitys huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille.
Seminaarin avaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Ilmoittautuminen seminaariin avataan kevään aikana ja kutsua siihen saa vapaasti levittää eteenpäin.
Merkitse päivä jo kalenteriisi!
Seija, Olle ja muut seminaarin järjestäjät
KANSAINVÄLINEN WRB-MAANNOSLUOKITUSJÄRJESTELMÄ — MITÄ SE TARJOAA MEILLE SUOMALAISILLE?
Tarvitsemme yhä enemmän tietoa maa- ja metsätalouden vaikutuksista ympäristöön ja ennen kaikkea maaperään. Jotta voimme ymmärtää entistä kokonaisvaltaisemmin ympäristössämme tapahtuvia muutoksia, meidän täytyy osata tulkita maaperän prosesseja ja niiden seurauksena muodostuvia maaperän ominaisuuksia. Tulkintaan auttaa erityisesti kansainvälisten maannosluokitusjärjestelmien, kuten World Reference Base for Soil Resources (WRB) hallinta. Luokitusjärjestelmien opetteluun on Suomessa hyvin vähän opetusta, mutta järjestelmiin pääsee syventymään mm. kansainvälisissä tutkijatapaamisissa, kuten ympäri maailmaa järjestettävissä maastotyöpajoissa.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Törmänen osallistui Espanjassa Kataloniassa järjestettyyn maannosluokitus-maastotyöpajaan syyskuussa 2023. Työpajassa tutustuttiin erilaisiin maaperiin mukaan lukien maatalouskäytössä oleviin Kastanozemseihin ja Phaeozemseihin. Matkan tavoitteena oli syventää maaperäosaamista sekä keskustella kansainvälisessä yhteisössä mm. maaperän ja maatalouden eri käytäntöjen sekä ilmastonmuutoksen vuorovaikutuksesta. Tällaiset matkat auttavat myös ylläpitämään tärkeitä verkostoja kansainväliseen maannostutkimusyhteisöön.
VESIRAKENTAMISEN LAATUOHJEIDEN TARVETTA ON KARTOITETTU
Opitaan lisää ojista -hanke järjesti yhteistyössä Salaojayhdistys ry:n kanssa Vesirakentamisen laatutyöpajan 13.2.2024. Työpajaan oli kutsuttu järjestävien tahojen lisäksi Suomen vesiensuojelun keskusliiton, ELY-keskusten, Salaojituksen Tukisäätiön, Koneyrittäjät ry:n, MMM:n, RIL:n, Syken, MTK:n ja ProAgrian edustajia. Työpajan tarkoituksena oli pohtia laatuvaatimuksen tarvetta, ja sitä, mihin laatuvaatimusten tulisi ottaa kantaa. Taustalla on ainakin osittain tukipolitiikan muutos, mutta myös pyrkimys valuma-aluetason suunnitteluun ja tarkasteluun.
VESIHIISI-HANKE TULOSSA PÄÄTÖKSEEN
Luken vetämä Turvepeltojen päästövähennyksiä vesienhallinnalla -hanke päättyy maaliskuun lopussa. Hanke alkoi vuonna 2021, ja siinä on Luken lisäksi Maanmittauslaitos, Oulun yliopisto ja Salaojayhdistys. Hanketta rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö osana Hiilestä kiinni -ohjelmaa, Salaojituksen tukisäätiö sekä Suoviljelysyhdistys ry. Hankkeen tulokset osoittavat, että korkeampi pohjaveden taso voi vähentää maan hiilidioksidin tuottoa etenkin, kun maa on lämmin.
TAPAAMINEN MINISTERI ESSAYAHIN KANSSA VUOKRAPELTOJEN HAASTEIDEN TIIMOILTA
Salaojayhdistys osallistui lokakuussa 2023 Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Maaseutuverkoston järjestämälle innovaatioleirille, jonka tavoitteena oli keksiä ratkaisuja vuokrapeltojen haasteisiin. Innovaatioleirin ratkaisuehdotuksia esitettiin maa- ja metsätalousministeri Essayahille ystävänpäivänä 14.2.2024 järjestetyssä audienssissa.
Innovaatioleirin delegaatioon kuului 12 henkeä, ja edustajia oli mm. BSAG:lta, Maaseutuverkostolta, ELY-keskukselta, Maanomistajain Liitolta ja Salaojayhdistykseltä. Audienssin aikana delegaatio esitti lyhyen alustuksen vuokrapeltojen haasteista sekä innovaatioleirin kärkiehdotuksia haasteiden ratkaisemiseksi. Audienssin tarkoitus oli valottaa vuokrapeltoihin liittyviä ongelmia ja saattaa ratkaisuehdotukset ministerin tietoisuuteen. Innovaatioleirin ehdotuksista laaditaan myös policy brief, ja työtä vuokrapeltojen haasteiden ratkaisemiseksi jatketaan yhteistyössä leirille osallistuneiden tahojen kesken, mm. maanomistajille suunnatun webinaarin muodossa. Myös seuraavan CAP-kauden valmistelutyöhön pyritään vaikuttamaan vuokrapeltojen haasteiden ratkaisemisen näkökulmasta.
Lue lisää innovaatioleiristä Tanya Santalahden kirjoittamasta blogikirjoituksesta.
PVC-MUOVISIA PELTOSALAOJAPUTKIA KOSKEVAA STANDARDIA PÄIVITETÄÄN
PVC-peltosalaojaputkia koskevaa standardia (SFS 5211) päivitetään ja muutosehdotus on tällä hetkellä lausuttavana SFS:n lausuntopyyntöpalvelussa. Rekisteröitymällä palveluun voi jättää ehdotuksesta lausunnon.
Standardin päivityksen tavoitteena on yhdenmukaistaa peltosalaojaputkia koskevia standardeja. Viime vuonna vahvistettiin uusi standardi PE-peltosalaojaputkille (SFS 7509).
Standardointityön vetovastuussa on muoviputkien standardoinnin toimialayhteisönä yhteistyössä SFS:n kanssa toimiva Muoviteollisuus ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Muoviteollisuus ry:n putkijaoston johtoryhmän jäsen Anders Andtbacka Uponor Suomi Oy:stä ja sihteerinä putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen. Työryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Valkonen, Meltex Oy, Petteri Manninen, Rotomon Oy, Annamaija Naula-Iltanen, Kiwa Inspecta, Seppo Hihnala, Maveplan Oy, Jouko Nissinen, Salaojaurakoitsijat ry sekä Olle Häggblom, Salaojayhdistys ry.
Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: kari.kuivalainen@plastics.fi tai olle.haggblom@salaojayhdistys.fi
AJANKOHTAISIA JULKAISUJA
KUIVUUS RUNSASVETISESSÄ SUOMESSA: DATAA JA TYÖKALUJA KUIVUUDEN HALLINTAAN
Lauri Ahopelto väitteli Aalto-yliopistosta tekniikan tohtoriksi 8.3.2024 väitöskirjallaan Drought in Water Abundant Finland – Data and Tools for Drought Management. Ahopelto on viime vuosina väitöstyön ohella työskennellyt neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön luonnonvara- ja vesitalousyksikössä.
Ahopelto selvittää väitöskirjatutkimuksessaan kuivuuteen liittyviä riskitekijöitä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa sekä esittää keinoja kuivuuteen liittyvän riskienhallinnan kehittämiseksi. Tutkimuksessaan hän tarkastelee myös millaisia tietoja ja menetelmiä kuivuusriskien analysointi vaatii.
Tutkimustyön tulokset osoittavat, että Suomen etelä- ja lounaisosat ovat haavoittuvimpia alueita. Tulokset osoittavat myös, että ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kuivakausien toistuvuutta ja voimakkuutta suuressa osassa Suomea. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että maatalousala tulee kärsimään ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta eniten, minkä vuoksi sopeutumistoimenpiteet ilmastonmuutokseen ovat maataloudessa erityisen tärkeät. Keskeisinä toimenpiteinä suositellaan mm. vapaaehtoisten paikallisten kuivuusriskien hallintasuunnitelmien laatimista sekä kansallista kuivuusstrategiaa, jota tukevat kuivuuden ennakkovaroitusjärjestelmät ja tapahtuneiden kuivuusvaikutusten tietokanta.
Väitöskirja on ladattavissa täältä.
Aalto-yliopiston tiedote väitöksestä täältä.
VALUMA-ALUESUUNNITTELUN TIEKARTTA VUOTEEN 2030
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö julkaisivat tammikuussa 2024 Valuma-aluesuunnittelun tiekartan vuoteen 2030. Tiekartan tavoitteena on määritellä periaatteet monitavoitteiselle valuma-aluesuunnittelulle sekä toimenpiteet valuma-aluesuunnittelun valtavirtaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa tiedotteessa todetaan, että ilmastonmuutokseen vastaaminen ja vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttävät, että haittoja ennaltaehkäiseviä ja vähentäviä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimia kohdennetaan valuma-alueilla vaikuttavimpiin kohteisiin.
Valuma-alue on maastonmuotojen rajaama alue, jolta joki, puro tai uoma kerää sille sataneen veden. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat vesien tilaan, vesimääriin ja niiden vaihteluun sekä vesistä riippuvaisiin elinympäristöihin. Valuma-aluesuunnittelua tulee tehdä poikkialaisessa ja laajasti sidosryhmiä osallistavassa yhteistyössä niin, että otetaan huomioon sekä vesien ja muiden luonnonvarojen käytön että hoidon ja suojelun tarpeet. Tätä edistetään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä sidosryhmien kanssa.
Julkaisu on ladattavissa ja luettavissa täältä.
Lue lisää julkaisusta maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta täältä.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen