Uutiskirje joulukuu 2023
YHDISTYKSEN VÄKI TOIVOTTAA KAIKILLE RAUHAISAA JOULUNAIKAA!
VALUMAVESI-HANKKEEN SEMINAARI MUSIIKKITALOLLA
Tilannekuva SYKEn tuottamasta videosta kaksitasouomista.
Valumavesi-hankkeessa järjestettiin 31.10. seminaari Helsingin Musiikkitalolla. Seminaarissa esitettiin hankkeen tutkimustuloksia kaksitasouomiin liittyen. Seminaarin esitykset ovat ladattavissa täältä.
Seminaarin yhteydessä julkaistiin myös kaksitasouomista kertova video, Kaksitasouomat – viljelijän ja ympäristön hyödyksi. Video on katsottavissa täällä.
Vuosina 2020–2023 toteutetun Suomen ympäristökeskuksen vetämän Valumavesi-hankkeen päätavoitteena on ollut tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen.
Hankkeessa on myös selvitetty kaukokartoitusaineistojen mahdollisuuksia kuivatuksen tilan arvioimiseen. Asiasta tehtiin vuoden 2022 aikana tarinakartta, joka on katsottavissa täällä.
Hanketta ovat rahoittaneet Ympäristöministeriö Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja Vesitekniikan tuki ry, Salaojituksen tukisäätiö sr, SYKE, LUKE ja Salaojayhdistys ry.
SEMINAARIMATKA IRLANTIIN
Marraskuussa Teagasc, Irlannin tasavallan maatalouden tutkimus- ja koulutusviranomainen, järjesti Wexfordissa Catchment science- seminaarin, jossa esiteltiin maatalouden vesitalouteen liittyvien hankkeiden tuloksia ja Teagasc:n omaa toimintaa.
Suomesta seminaariin osallistuivat Salaojayhdistyksestä Olle Häggblom ja Minna Mäkelä ja Salaojituksen tukisäätiöstä Seija Virtanen. Minna esitti Salaojayhdistyksen säätösalaojitus- ja altakastelututkimuksen tuloksia puhe-esityksessä ja Seijalla oli posteri hiljattain alkaneesta mallinnushankkeesta Mavelasta.
Seija Virtanen esittämänsä posterin vieressä.
Minna Mäkelä pitämässä esitystä.
Seminaariin kuului ekskursio, jossa esiteltiin Irlannin maatalouden vesienhallintatutkimusta. Teagasc:n Agricultural Catchments Programme (suom. Maatalousvaltaisten valuma-alueiden ohjelma) ylläpitää kattavaa seurantaa, jossa tarkkaillaan maaperän, pinta- ja pohjavesien tilaa, kasvihuonekaasupäästöjä ja sääolosuhteiden vaihtelua kuudella maatalousvaltaisella valuma-alueella. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä paikallisten viljelijöiden kanssa, ja sen tavoitteena on paitsi kartoittaa ympäristökuormituksen määrää, myös löytää keinoja vähentää kuormitusta lisäten samalla viljelyn kannattavuutta.
Teagascin teknikko esittelee vedenlaadun jatkuvatoimista mittauslaitteistoa.
Mikrometeorologisella asemalla mitataan kasvihuonekaasupäästöjä ympäröiviltä peltolohkoilta.
Vedenlaatua havainnoidaan joesta, johon laskee lähialueen peltojen kuivatusvesiä.
Marraskuinen Irlanti, ainakin aurinkoisella kaakkoisrannikolla, kuten paikalliset seutua kutsuivat, oli vihreä, ja vain hieman sateinen.
Wexfordin kaupunki oli kuin postikortti.
TURVEPELTOSELVITYS KÄYNNISTYNYT
Luonnonhoidon koulutusyhdistys LUOKO ry ja Salaojayhdistys ry ovat yhteistyössä käynnistäneet selvitystyön Suomen turvepeltoihin liittyen. Selvitystyön ja siihen liittyvän julkaisun tarkoitus on lisätä ymmärrystä turvepelloista ja valottaa turvepeltoihin liittyviä tutkimusaukkoja. Kokonaisuutena selvityksen ja julkaisun tavoite on antaa parempia edellytyksiä käydä rakentavampaa julkista keskustelua aiheesta. Kuten aikaisemmissa ja jatkuvassa julkisissa keskusteluissa on todettu, tarve puolueettoman lisätiedon tuottamiseen turvemaiden nykytilasta ja tulevaisuudesta on todellinen ja jatkuva; keskustelu turvemaista ja -pelloista on ajoittain ollut vastakkainasettelua luovaa.
Julkaisu laaditaan kevään 2024 aikana synteesiraporttina aiemmista ja käynnissä olevista tutkimuksista sekä niiden tuloksista, mahdollisimman objektiivisesti ja ajankohtaisesti. Teemoja, joita julkaisussa tullaan käsittelemään ovat mm. turvepeltojen rooli huoltovarmuuden ja ruokaturvan osalta, vesitaloudelliset ratkaisut turvepeltojen ympäristövaikutusten minimoimiseen sekä turvepeltojen ilmastopäästöt ja niiden laskenta.
Selvitystyön toteuttaa MMM Jaakko Mäkelä kevään 2024 aikana. Selvityksen ja siihen liittyvän julkaisun kohderyhmänä ovat päättäjät, virkamiehet, viljelijät sekä kansalaisjärjestöt. Selvitystyön rahoittavat Salaojituksen Tukisäätiö sr ja Salaojayhdistys ry.
INNOVAATIOLEIRILLÄ ETSITTIIN RATKAISUJA VUOKRAPELTOJEN HAASTEISIIN
Innovaatioleirin osallistujat koolla.
Salaojayhdistys osallistui Baltic Sea Action Groupin (BSAG) marraskuussa järjestämälle innovaatioleirille, jonka tavoitteena oli keksiä ratkaisuja vuokrapeltojen haasteisiin. Suomessa jo yli kolmasosa peltopinta-alasta on vuokraviljelyksessä. Tutkimuksissa on havaittu, että vuokralla olevat pellot ovat keskimäärin heikommin tuottavia kuin omistusviljelyksessä olevat, ja ne ovat myös heikomman tuottavuuden ja kasvukunnon takia suuremmassa riskissä aiheuttaa vesistökuormitusta. Tutkimuksissa on myös todettu, että perusparannukset, eli maankuivatus ja pH-arvo (kalkitus), ovat tyypillisesti huonommassa kunnossa vuokratuilla pelloilla. Asiaa selvitettiin mm. Luken ja Salaojituksen tutkimusyhdistyksen yhteisessä PERA-hankkeessa.
Vuokrapeltojen huono kunto on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten, mutta vuokrasuhteen kehitys on viimeisten vuosien aikana herättänyt huolta niin ruokaturvan ja huoltovarmuuden kuin ympäristövaikutusten osalta.
Leirillä osallistujat jaettiin viiteen ryhmään, joiden tehtävänä oli miettiä mahdollisia ratkaisuja vuokrapeltojen aiheuttamiin haasteisiin. Ryhmillä oli kaikki oma teema, jonka kautta lähestyä haastetta. Leirin päätteeksi ryhmät pitchasivat ratkaisuehdotuksensa raadille, joka kruunasi voittajaryhmän. Innovaatioleirin voittajaksi valikoitui ryhmä, jonka teemana oli ”Tilusrakenne ja kasvukunto”. Voittajaehdotus oli alueellisten tilusjärjestely- ja kasvukuntoraatien tai ”-konklaavien” perustaminen. Nämä koostuisivat mm. maanmittauslaitoksen edustajista, maanomistajista, viljelijöistä ja neuvojistan ja niiden rooli olisi kartoittaa oman alueensa tilusjärjestelytarpeet, ja ne loisivat luottamusta toimijoiden välillä, edistäen näin tilusjärjestelyjen sekä muiden kasvukunnon parantamista tuottavien toimenpiteiden toteutumista. Voittajaryhmässä oli edustajia Salaojayhdistyksestä, Maanmittauslaitoksesta, Sirium Oystä, ELY-keskuksesta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Leiristä voi luke lisää BSAG:n kotisivuilta.
UTGÅVA OM BEVATTNING I ÅKERBRUKET NU ÄVEN PÅ SVENSKA
Utbildningsföreningen för naturvård LUOKO rf och Täckdikningsföreningen rf publicerade i juni 2023 en utgåva angående bevattning i åkerbruket. Utgåvan ha nu även blivit översatt till svenska. Utgåvan finns fritt tillgänglig på Täckdikningsföreningen hemsida, och kan laddas ner här.
Utgåvan innehåller i ett kompakt paket information med vars hjälp jordbrukaren kan bedöma bevattningsbehovet på sina åkrar, och få stöd för sina funderingar kring hur bevattningen kan anordnas. Publikationen tar upp de hydrologiska faktorer som påverkar behovet av bevattning, med vars hjälp jordbrukaren bland annat kan bedöma torkkänsligheten på sina åkrar. Förutom av väderförhållandena och nederbördsunderskottet påverkas bevattningsbehovet av till exempel den odlade växten och dess tillväxtskede, jordarten och dess vattenhållnings- och vattenledningsförmåga, samt av andra faktorer som påverkar grundvattennivån, som till exempel den omgivande terrängens topografi.
Publikationen har utarbetats som ett samarbete mellan Utbildningsföreningen för naturvård LUOKO rf och Täckdikningsföreningen rf. Den har finansierats av Stödstiftelsen för täckdikning sr, MTK rf och Täckdikningsföreningen rf. I publikationens redaktionsråd ingick representanter från Sitra, LUOKO, Täckdikningsföreningen rf, Stödstiftelsen för täckdikning, Helsingfors Universitet och MTK.
Den svenska utgåvan finansierades av Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden, och förverkligades som ett samarbete mellan LUOKO och Svenska Lantbrukssällskapens Förbund. För översättningen stod Mediatjänst Kerstin Holmström.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen