Uutiskirje joulukuu 2022
YHDISTYKSEN VÄKI TOIVOTTAA KAIKILLE RAUHAISAA JOULUNAIKAA!
TOIMINNANJOHTAJA HELENA ÄIJÖ JÄÄ ELÄKKEELLE
Salaojayhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Helena Äijö jää eläkkeelle tammikuun 2023 alusta. Helena tuli Salaojayhdistykseen vuonna 2001 ja teki alkuun työtä mm. kartta-arkiston digitointiin, vesitalouden erikoisammattitutkintoon ja Maan vesi- ja ravinnetalous -kirjaan liittyen. Hän toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2011 alkaen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaa Olle Häggblom.
Helenaa juhlistettiin perjantaina 16.12. yhdistyksen glögeillä. Kuvassa Olli Utriainen, Juha Laakso, Helena Äijö, Olle Häggblom, Seppo Hihnala ja Markus Sikkilä.
Salaojayhdistyksen väki kiittää lämpimästi Helenaa pitkästä ja tarmokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi!
MAATALOUDEN KESTÄVÄ VESIENHALLINTA – SEMINAARI KOKOSI YHTEEN VESITALOUDEN TUTKIMUSTA
Maatalouden kestävä vesienhallinta seminaari järjestettiin 13.10.2022 Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä, sekä etäyhteydellä. Tapahtuman teemana oli Keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Seminaari on osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesienhallinnassa ja ympäristökysymyksissä tavoitteena puhtaampi Itämeri. Seminaarin järjestivät yhteisesti Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Salaojayhdistys ry.
Kansallismuseoon auditorioon oli paikan päälle ilmoittautunut yli 100 osanottajaa, mutta enemmän osanottajia oli etäyhteydellä. Seminaarissa kuultiin puhe-esityksiä sekä esiteltiin 12 aiheeseen liittyvää posteria. Uutta seminaarissa oli innovaatiokilpailu, jolla tavoiteltiin ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen haitallisten vaikutusten minimoimiseen. Neljä parasta ehdotusta palkittiin seminaarissa ja seminaariin osallistujat pääsivät äänestämään parasta ehdotusta. Työryhmä Heidi Salo, Kielo Isomäki, Elina Paavonen, Aleksi Salla ja Lassi Warsta voittivat sekä ensimmäisen että yleisöäänestyksen palkinnon.
Seminaarin kattavan yhteenvedon voi lukea Salaojituksen tukisäätiön kotisivuilta.
VESIMA-HANKE KÄYNNISTYY
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA) -hanke lähti käyntiin loppuvuodesta 2022. Hanke liittyy Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave, 2018-2020 ja VesiHave2, 2021-2022) -hankkeisiin. Hanke toteutetaan yhteistutkimushankkeena vuosina 2023-2024. Hankkeen vastuullinen organisaatio on Salaojituksen tutkimusyhdistys ry ja sen muut osapuolet ovat Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto-yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Hanke jatkuu marraskuuhun 2024 asti. Hanketta rahoittavat Pohois-Pohjanmaan ELY-keskus, Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä osallistuvat tahot itse.
Vastuullisena johtajana toimii Salaojayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Olle Häggblom.
Maa- ja metsätalouden vesitalouden hallinnassa pyritään nykyisin valuma-aluelähtöiseen tarkasteluun, jossa tulee ottaa huomioon vesienkäyttö, ympäristö ja sosioekonomiset näkökohdat. Valuma-aluelähtöistä suunnittelua varten tarvitaan tietoa mm. vesien liikkeistä ja ravinteiden kulkeutumisesta eri maankäyttömuodoissa sekä vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikutuksista valuma-alueella.
Lue lisää hankkeesta meidän kotisivuilta.
Hankkeen tavoitteena on luoda systemaattinen lähestymistapa maatalousvaltaisen valuma-alueen vesitaloudellista suunnittelua varten. Hankkeessa tehdään valuma-aluelähtöisen suunnittelun tueksi käytännön suunnitteluohjeistus sekä tutkitaan eri vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikutuksia kasvintuotantoon ja ympäristöön. Vesitaloudellisista toimenpiteistä paikalliskuivatuksen osalta selvitetään salaojituksen, täydennysojituksen, säätösalaojituksen/salaojakastelun vaikutuksia peltoalueiden hydrologiaan, vesistökuormitukseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja satotasoon. Peruskuivatuksen osalta selvitetään valtaojan padotuksen vaikutuksia hydrologiaan.
Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö (Vesiensuojelun tehostamisohjelma), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (maa- ja metsätalouden vesienhallinta), Salaojituksen Tukisäätiö sr, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä hankkeeseen osallistuvat laitokset.
JOONAS MUURIMÄKI SEDU:N VESITALOUDEN KOULUTUKSEN VASTUUOPETTAJAKSI
Marraskuusta 2022 lähtien Joonas Muurimäki jatkaa maatalousalan erikoisammattitutkinnon vesitalouden osaamisalueen vastuuopettajana.
Joonas aloitti maarakennuksen opettajana SEDU:lla vuonna 2021 ja valmistui vuonna 2022 rakennusinsinööriksi. Opinnäytetyön aiheena oli maarakennuskoneiden 3D-ohjaus – teema, jolla on paljon yhtymäkohtia peltojen salaojitukseen ja maatalouden vesitalouteen. Ennestään Joonaksella on 15 vuoden kokemus maarakentamisesta.
Salaojitettua peltopinta-alaa on Suomessa paljon ja korjausvelkaakin on jonkin verran. ”Tekijöitä tarvitaan”, Joonas toteaa ja korostaa myös hyvän suunnittelun tärkeyttä salaojitusinventoinneissa: ”Hyvällä suunnitelmalla voidaan säästää paljon rahaa ja vaivaa!”.
Maatalousalan erikoisammattitukinnon vesitalouden osaamisala koostuu kahdesta pakollisesta, sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Pakolliset tutkinnon osat ovat peltosalaojituksen suunnitteleminen sekä mittalaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttäminen maankuivatuksessa.
Lue lisää koulutuksesta ePerusteista tai Salaojayhdistyksen sivuilta.
Koulutuksesta ovat aiemmin vastanneet Heikki Koskimies ja Juhani Törmä. Koulutus sinänsä jatkuu ennallaan vastuuopettajan muutoksesta huolimatta ja alkuvuodesta 2022 alkanut kurssi jatkuu suunnitellusti. Vuoden 2023 alussa myös peruskuivatuksen suunnittelun ja ojitusisännöinnin tutkinnonosat lähtevät käyntiin, jos kiinnostuneita löytyy. Vuonna 2022 koulutuspaikkana on ollut poikkeuksellisesti Kokemäki, aiemman Ilmajoen sijaan.
VESITALOUSISÄNNÖITSIJÄN OPAS JULKAISTU
ELY-keskukset ovat julkaisseet Vesitalousisännöitsijöille suunnatun oppaan. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti ojitusisännöitsijöille, mutta myös muille ojitus- tai vesistökunnostushankkeista vastaaville ja maanomistajille.
Opas on luettavissa ja ladattavissa täältä.
Opas on konkreettinen ohjeisto käytännön ojitushankkeiden ja myös vesistökunnostushankkeiden vetämiseen, ja siihen mistä ja miten lisätietoa kulloiseenkin kysymykseen löytyy. Sen on laatinut laaja joukko ELY-keskusten asiantuntijoita, isännöitsijöinä toimivia sekä metsätalouden asiantuntijoita. Uusi opas täydentää aiempaa julkaisua Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen.
OJITUSYHTEISÖT –KARTTAPALVELU ANTAA TIETOA OJITUSYHTEISÖJEN SIJAINNISTA
Ojitusyhteisöjen tietojen etsintään voi hyödyntää ELY-keskusten tuottamaa Ojitusyhteisöt -karttapalvelua. Maanomistaja tai kunnostusta suunnitteleva yhteisö pystyy etsimään palvelusta kohdan, johon kunnostusta suunnitellaan, ja sitä kautta löytämään tiedon mahdollisesta aikaisemmasta yhteisöstä. Palvelusta löytyvän ojitusyhteisön nimen sekä hankkeen toimitusnumeron perusteella voi pyytää kyseisen hankkeen asiakirjoja alueellisesta ELY-keskuksesta. Karttapalvelu on toistaiseksi käytössä suomeksi. Ojitusyhteisöt -karttapalveluun pääsee tästä ja lisätietoa palvelusta löytyy täältä.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Olle Häggblom, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen