Uutiskirje syyskuu 2022
UUTISKIRJE
Syyskuu 2022
OLLE HÄGGBLOM VALITTIIN SALAOJAYHDISTYKSEN TOIMINNNANJOHTAJAKSI
Diplomi-insinööri Olle Häggblom on valittu Salaojayhdistyksen toiminnanjohtajaksi vuoden 2023 alusta alkaen, jolloin nykyinen toiminnanjohtaja Helena Äijö jää eläkkeelle. Olle aloittaa Salaojayhdistyksessä lokakuun alussa.
Olle Häggblom on valmistunut vuonna 2017 Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulusta pääaineena vesi- ja ympäristötekniikka. Vuosina 2018–2020 hän oli Salaojayhdistyksellä töissä asiantuntijana, ja osallistui laajasti yhdistyksen eri toiminta-alueisiin. Hän osallistui niin kansallisiin kuin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin (mm. PERA ja Waterdrive) ja yhdistyksen omiin hankkeisiin kuten salaojatietokannan kehittämiseen.
Helmikuusta 2020 lähtien hän on työskennellyt maatalouden vesitalousasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa hallitusohjelman toimeenpano peltojen vesienhallinnan osalta sekä maatalouden vesitaloustukien kehittäminen.
SALAOJITUKSEN INVESTOINTITUKI 2023
Vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella salaojitushankkeen voi omalla riskillä aloittaa tukihakemuksen jättämisen jälkeen.
Uudessa CAP-suunnitelmassa tuki salaojitukseen ja säätösalaojitukseen on 40 prosenttia hyväksyttävistä enimmäiskustannuksista. Muutosta aiempaan on se, että hankkeen voi seuraavalla 2023 alkavalla ohjelmakaudella aloittaa tukihakemuksen jättämisen jälkeen.
Tukea koskeva laki ja asetukset vahvistuvat vasta myöhemmin, joten tuettavista enimmäiskustannuksista ei ole vielä tietoa. Tuen vähimmäismäärään (3000 euroa) ei lakiluonnoksessa olla esittämässä muutosta.
Tämän kauden viimeinen tukijakso päättyy 15.10. Nykyisillä tukiehdoilla jätettävät hakemukset ratkaistaan vuoden loppuun mennessä. Seuraavista tukijaksoista ei vielä ole tarkkaa tietoa, ne riippuvat siitä, miten säädökset hyväksytään ja myös toimeenpanon aikatauluista.
MAATALOUDEN KESTÄVÄ VESIENHALLINTA -SEMINAARI 13.10.2022
Salaojituksen Tukisäätiö, Salaojayhdistys, Maa- ja vesitekniikan tuki sekä Baltic Sea Action Group järjestävät Maatalouden kestävä vesienhallinta -keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta -seminaarin 13.10.2022 Kansallismuseon auditoriossa.
Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia maatalouden kestävään vesienhallintaan, ilmastonmuutoksen varautumisen ja sopeutumisen keinoista sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja lisäämisestä. Seminaarin osana järjestettävän innovaatiokilpailuun ilmoittautuminen on päättynyt ja tulokset julkaistaan seminaarissa.
Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita viranomaiset, rahoittajat, neuvojat, tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
Kansallismuseoon tuleville ilmoittautuminen on auki 30.9.2022 ja etänä osallistuville 12.10.2022 saakka. Seminaarin ilmoittautumissivu löytyy täältä.
MAATALOUDEN VESITALOUDEN EDISTÄJIÄ PALKITTIIN
Tuomo Karvonen, Seppo Hihnala ja Maija Paasonen-Kivekäs palkittiin merkittävistä teoistaan maaseudun vesitalouden alalla.
Salaojituksen Tukisäätiö jakoi 28.9.2022 tilaisuudessa Rakennusneuvos J. Saavalaisen tunnustuspalkinnon insinööri Seppo Hihnalalle, TkT Tuomo Karvoselle ja TkL Maija Paasonen-Kivekkäälle. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi. Sen tarkoituksena on palkita maaseudun vesitalouden alalla tehtyjä merkittäviä käytännön tekoja tai tieteellistä työtä.
POLYETEENISTÄ VALMISTETUN PELTOSALAOJAPUTKEN SFS-STANDARDI LAUSUNNOLLA
PPE-salaojaputkea koskeva SFS-standardi on lausunnolla 16.11.2022 saakka. Lausunnon voi antaa lausuntopyyntöpalvelussa, jossa valitaan muoviteollisuuden julkaisemat lausuntopyynnöt.
PVC (polyvinyylikloridi) -salaojaputkelle on voimassa oleva standardi vuodelta 2002 (alkuperäinen vuodelta 1987) ”SFS 5211 standardi Muoviputket. PVC-salaojaputkijärjestelmä peltosalaojitukseen”.
Suomessa käytettän pääosin PVC:stä valmistettua peltosalaojaputkea.
Markkinoilla on myös osin kierrätysmateriaalista valmistettua PE (polyeteeni) -peltosalaojaputkea, jolle ei ole toistaiseksi ollut olemassa standardia ja jolle ei ole voinut hakea tuotesertifikaattia. Alan edustajat ovat ehdottaneet standardin ja sertifiointiperusteen laatimista.
Salaojayhdistys ry, Muoviteollisuus ry ja putkiteollisuuden edustajat perustivat 24.2.2022 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia SFS-standardi PE-peltosalaojaputkille. Työryhmän laatima luonnos SFS 7509 standardi ”Muoviputket. PE- salaojaputkijärjestelmä peltosalaojitukseen”, joka sisältää muun muassa vetoiskulujuutta, rengasjäykkyyttä, venyvyyttä ja reikien mittoja koskevia vaatimuksia, on nyt lausunnolla. SFS 5211 pohjalta laadittu standardi eroaa materiaalivaatimuksen lisäksi muun muassa venyvyysvaatimuksen osalta.
Standardisointityön vetovastuussa on muoviputkien standardisoinnin toimialayhteisönä yhteistyössä SFS:n kanssa toimiva Muoviteollisuus ry. Työryhmän puheenjohtajana toimii Muoviteollisuus ry:n putkijaoston johtoryhmän jäsen Anders Andtbacka Uponor Suomi Oy:stä ja sihteerinä putkijaoston asiamies Kari Kuivalainen. Työryhmän muut jäsenet ovat Jaakko Valkonen, Meltex Oy; Petteri Manninen, Rotomon Oy; Annamaija Naula-Iltanen, Kiwa Inspecta; Seppo Hihnala, Maveplan Oy; Jouko Nissinen, Salaojaurakoitsijat ry ja Helena Äijö, Salaojayhdistys ry.
Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen: kari.kuivalainen@plastics.fi tai helena.aijo@salaojayhdistys.fi
Lausunnon voi antaa tämän linkin kautta.
UUSI SALAOJITUKSEN KUNNOSSAPITO-OPAS
Salaojayhdistys on julkaissut viljelijöille ja muille alan toimijoille suunnatun oppaan Salaojien kunnossapito. Oppaassa esitetään salaojituksen toimintaa ja säännöllisesti tehtäviä hoito- ja ylläpitotoimenpiteitä. Lisäksi tarkastellaan kuivatuksen vajaatoiminnan mahdollisia syitä, ja esitetään ratkaisuja kuivatusongelmiin. Tavoitteena on parantaa peltojen hyviä kasvu- ja viljelyolosuhteita.
Julkaisu Salaojien kunnossapito on saatavissa ilmaiseksi sähköisesti ja painettuna (5 €/kpl) yhdistyksen kotisivuilta. Oppaan on toimittanut Salaojayhdistys ry ja sen on rahoittanut Salaojituksen Tukisäätiö sr. Salaojayhdistyksen kotisivuilta löytyy myös julkaisua täydentävää sekä muuta salaojitusta koskevaa multimediamateriaalia.
MAVEPLAN VIETTI 30-VUOTISJUHLIA
Maveplanin 30-vuotisjuhlan juhlaväki koolla Kalajoella.
Maveplan Oy vietti Kalajoella 8.9.2022 30-vuotisjuhliaan, jotka olivat pandemian vuoksi lykkääntyneet vuodella. Vuonna 1991 perustettiin Suomen Salaojakeskus Oy. Yrityksen tehtävänä oli jatkaa Salaojakeskus ry:n (nykyinen Salaojayhdistys ry) Suomessa jo 1900-luvun alussa käynnistämää maankuivatuksen suunnittelua Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Uusi yritys teki pääasiallisesti salaojitus- ja peruskuivatussuunnittelua yksityisille maanomistajille ja uusjakoalueille. 1990-luvun alkupuolella toiminta laajentui maatalouden rakennussuunnittelupalveluihin.
Myöhemmin yhtiön omistus siirtyi toiminta-alueen ProAgrioille. Vuonna 2001 toiminta-alue laajentui entisestään, kun Suomen Salaojakeskus Oy ja Järvi-Suomen Salaojakeskus yhdistivät toimintansa.
SALAOJIEN KOETINKEPPEJÄ SAATAVILLA
Koetinkeppi on 135 cm pitkä ja on hyvä apuväline salaojien paikantamisessa.
Salaojayhdistys on teettänyt erän salaojien koetinkeppejä. Ne on tehty läpimitaltaan 12 mm:n nuorrutusteräksestä, ja kokonaispituus on 135 cm. Keppejä voi tilata Salaojayhdistyksestä, hintaan 95 €/kpl, Salaojayhdistyksen jäsenille 60 €/kpl. Hintaan lisätään lähetyskulut. Tilausosoite on salaojayhdistys@salaojayhdistys.fi.
FINCID – SUOMEN MAANKUIVATUS-, KASTELU- JA TULVASUOJELU-YHDISTYS
FINCID vieraili syyskuussa maa- ja metsätalousministeriössä.
Suomen maankuivatus-, kastelu- ja tulvasuojelu-yhdistys – FINCID ry perustettiin vuonna 2001, jolloin Suomi liittyi ICIDiin (International Commission on Irrigation and Drainage). FINCID on ICIDin Suomen kansallinen komitea.
FINCID:in tarkoituksena on edistää maankuivatuksen, kastelun ja tulvasuojelun tieteellistä ja teknistä kehitystä taloudellisesti, ekologisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Sen tukijäseninä ovat Salaojituksen Tukisäätiö sr ja maa- ja metsätalousministeriö.
ICID on perustettu 1950 Intiassa, jossa pääkonttori edelleen sijaitsee. Sen tarkoituksena on toimia itsenäisenä kansainvälisenä tieteellis-teknisenä järjestönä. Jäsenmaihin kuuluu niin kehittyneitä kuin kehittyviä maita ympäri maailman, yhteensä 78 maata.
ICID:n kotisivuilta löytyy kattava kokoelma alan julkaisuja ja artikkeleita.
ICID:n julkaiseman Irrigation and Drainage -lehden artikkelit löytyvät täältä.
FINCIDin toiminta on pääosin keskittynyt kansainväliseen toimintaan. Suomesta on osallistuttu ICIDin vuosittain järjestämiin konferensseihin, ja suomalaiset ovat mukana monessa ICIDin työryhmässä.
FINCID toimii myös kansallisesti, ja vieraili 26.9.2022 maa- ja metsätalousministeriössä. Vierailu oli osa kansallisen toiminnan ja verkoston kehittämistä, jossa panostetaan varhaisen uravaiheen jäsenten ammatilliseen kehitykseen ja verkostoitumiseen alan toimijoiden kesken.
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä FINCIDin sihteeriin, jonka yhteystiedot löytyvä yhdistyksen kotisivuilta.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Helena Äijö, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen