Uutiskirje lokakuu 2021

UUTISKIRJE

Lokakuu 2021

AURINKOPANEELITOIMINEN PUMPPU SALAOJAKASTELUUN

Pumppu on asennettu lautalle, joka on sijoitettu suoraan jokeen. Lautta on kiinnitetty ketjulla kiinteään kohtaan joenpenkalla, jotta se voi nousta ja laskea vedenpinnan mukana, mutta pysyy muuten paikallaan.

Salaojayhdistys hankki kesän alussa aurinkokennotoimisen pumpun salaojakasteluun Sievissä sijaitsevalle säätösalaojituskentälle. Samalla kentällä aiemmin käytössä ollut pumppu oli polttomoottorikäyttöinen ja sen takia työläs pitää toiminnassa. Lisäksi pumppu oli tarpeettoman tehokas, joten suuri osa kasteluvedestä valui kokoojaojaa pitkin säätökaivoon ja pois pellolta sen sijaan, että se oli mennyt imuojiin ja imeytynyt maahan. Uuden pumpun suurin pumppauskapasiteetti on 13 m3/h ja teho on 370 W. Pumppu saa käyttövoimansa kahdesta aurinkopaneelista, joiden yhteenlaskettu enimmäisteho on 550 W. Kasteltava alue on noin hehtaarin suuruinen, ja se sijaitsee noin 300 m päässä ja noin kolme metriä ylempänä joesta, josta vesi pumpataan.

TUTTU SALAOJITUSKOULUTUS KOKEMÄELLÄ

Juha Laakso opettamassa mittausta ja kartantekoa. Kuva vuodelta 2019.

Salaojasuunnittelijoiden koulutuspaikka on ollut Ilmajoki jo 2000-luvun alusta lähtien. Seuraava koulutus pidetään pääosin Kokemäen maatalousoppilaitoksen tiloissa. Koulutuksen järjestäjä on silti edelleen Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu.

Koulutus alkaa Kokemäellä 13.1. 2022. Koulupäiviä on kuukausittain talvella 2–3 peräkkäin, yhteensä noin 20–25 päivää. Edelleen muutama koulupäivä pidetään Ilmajoella, mutta valtaosa siis Kokemäellä.
Koulutuksen oleellisin sisältö on salaojituksen mitoittaminen ja asemointi. Koulutuksessa käsitellään myös erilaisten ympärysaineiden käyttöä, kaivojen asennusta, karttojen piirtämistä, vesiensuojelua ja muita vastaavia salaojasuunnittelijan töihin kuuluvia asioita.

Hakeminen koulutukseen avataan lähiaikoina Sedun verkkosivulla.

Lisätietoja: Juhani Törmä 040 6807506, etunimi.sukunimi@sedu.fi

VESITALOUDEN KOULUTUKSEN VETÄJÄN VUORONVAIHTO

Salaojasuunnittelijakoulutuksesta vastaa Juhani Törmä Heikki Koskimiehen siirtyessä eläkkeelle.

Maatalousalan erikoisammattitutkintoon sisältyy Vesitalouden osaamisala, joka koostuu kahdesta pakollisesta ja viidestä valinnaisesta tutkinnonosasta. Pakolliset ovat peltosalaojituksen suunnitteleminen sekä mittalaitteiden ja suunnitteluohjelmien käyttäminen maankuivatuksessa.

Koulutuksesta on vastannut kymmenisen vuotta Ilmajoelta agronomi Heikki Koskimies. Jatkossa vetovastuu on agrologi Juhani Törmän hallussa Heikin siirtyessä eläkkeelle. Koulutus sinänsä jatkuu ennallaan – tosin seuraava kurssipaikka on Kokemäki, mutta toteutuksen vastuu on edelleen Sedulla. Kokemäellä aloitetaan tammikuussa 2022.

SALAOJASUUNNITTELU KIMMO LAINE OY

Kimmo Laine turvepellon koekentällä Jokioisissa. Kuva: Merja Myllys.

Suunnittelija Kimmo Laine on perustanut 13.9.2021 vesitaloussuunnitelmiin erikoistuneen yrityksen Salaojasuunnittelu Kimmo Laine Oy:n. Tarkoitus on jatkaa vesitalous- ja maatalousympäristöön liittyvää suunnittelua Varsinais-Suomen alueella kustannustehokkaasti ja monipuolisesti myös tulevaisuudessa.

”ProAgriassa käynnissä oleva organisaatiouudistus ja vesitaloussuunnittelun liiketoimintaneuvottelut olivat viimeisinä kannustina oman yrityksen perustamiselle.” kertoo Kimmo Laine. ProAgria Länsi-Suomessa kokemusta vesitaloussuunnitteluun liittyvistä työtehtäviä kertyi kaikkiaan 18 vuotta.

MAAPERÄTIETEIDEN PÄIVÄT WEBINAARINA JA KENTÄLLÄ

Erikoistutkija Pasi Valkama SYKEstä esitteli jatkuvatoimisia vedenlaatumittareita.

Yhdennettoista Maaperätieteiden päivät vietettiin 16.-17.9.2021. Maaperätieteiden päiviä järjestää tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Maaperätieteiden seura. Ensimmäinen päivä toteutettiin webinaarina, jossa oli neljä sessiota kattaen maaperäaiheista tutkimusta hiilensidonnasta maaperän vesistövaikutuksiin.

SANASTOA

Kuivavara
Kuivavara on maanpinnan ja vapaan veden (maassa pohjavedenpinnan) korkeuden välinen erotus. Kuivavara vaihtelee pellolla vuodenajan ja sääolosuhteiden mukaan, ja on eri pellon eri kohdissa. Paikalliskuivatuksessa kuivavaraksi kutsutaan usein sitä pohjavedenpinnan syvyyttä, joka vallitsee salaojien puolivälissä, sillä siellä pohjavedenpinta on korkein silloin, kun salaojat ovat toiminnassa. Kun pohjavedenpinta laskee alle salaojasyvyyden kuivina vuodenaikoina, kuivavara kasvaa ja on tasaisempi eri etäisyyksillä salaojasta.

Engl.: depth to water table, ruots.: torrläggningsmån eller -marginal
Kuivatussyvyys
Kuivatussyvyys on se syvyys, johon pohjavedenpinta laskee ojituksen ansiosta. Kuivatussyvyys vaihtelee pellon eri kohdissa, sillä pohjavedenpinta laskee enemmän salaojien kohdalla ja lähellä avo-ojia kuin kauempana niistä. Kuivatussyvyys on ojitetun pellon ominaisuus, joka ei vaihtele sääolojen mukaan. Kuivatuksen tarkoitus on laskea pohjavedenpinta nopeasti kuivatussyvyyteen, minkä jälkeen pohjavedenpinta laskee luontaisesti hitaasti alle kuivatussyvyyden, ja nousee taas yli kuivatussyvyyden lumensulannan tai sadannan vaikutuksesta.

Engl.: drainage depth, ruots.: dräneringsdjup, torrläggningsdjup
Ojasyvyys
Ojasyvyys on maanpinnan ja ojan pohjan (salaojan tai avo-ojan) korkeuden välinen erotus. Ojasyvyys määrää, mille syvyydelle pohjavedenpinta voi enintään laskea ojituksen vaikutuksesta ojan kohdalla.

Engl.: drain depth, ruots.: dikesdjup

AJANKOHTAISIA JULKAISUJA

MATO-HANKKEEN SYNTEESIRAPORTTI

Maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmassa (MATO) 2016–2020 koottiin yhteen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja ympäristöministeriön (YM) rahoittamat maatalouden ympäristöasioihin liittyvät tutkimushankkeet viiden vuoden ajaltan.
Tutkimusohjelmalla oli neljä yleisluonteista tavoitetta: (1) edistää maatalouden ympäristötavoitteiden toteutumista, (2) luoda pohjaa tulevan rahoituskauden 2021–2026 ympäristötoimenpiteiden suunnittelulle, (3) tuottaa ratkaisuja ongelmiin, jotka vaikeuttavat ympäristötavoitteiden toteutumista, sekä (4) tuottaa tietoa maaseutuohjelman vaikuttavuuden arvioinnin tueksi.

Synteesiraportti Ratkaisuja ja kehitysehdotuksia maatalouden ympäristöhaasteisiin MATO-tutkimusohjelman perusteella. Mikko Kuussaari, Terho Hyvönen, Jari Koskiaho, Riitta Lemola, Sirkka Tattari (toim.). Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja: 2021:17 on saatavissa täältä.

DIPLOMITYÖ SAVIPELLON TYPPITASEESTA
Emilia Korpelaisen diplomityössä, Typpitase ja -huuhtouma salaojitetussa savimaassa, tutkittiin eri tavoin salaojitettujen peltoalueiden typpitaseita ja -huuhtoumia. Lisäksi tarkasteltiin suurimpien valuntojen, valumavesien typpipitoisuuksien ja typpikuormien esiintymistä.

MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHALLINNAN EDISTÄMISEN AVUSTUSHAKU

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaku vuosille 2022–2024 avautuu 18.10.2021 ja päättyy 30.11.2021. Avustusta haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Avustusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa edistämällä maa- ja metsätalouden monitavoitteista vesienhallintaa. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, edistävät sopeutumista muuttuviin vesioloihin, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Avustettavat toimenpiteet voivat olla sekä alueellisia yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia toteutushankkeita. Lisätietoa saa täältä.

HIILESTÄ KIINNI -RAHOITUSHAUT

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut uudet rahoitushaut, joilla rahoitetaan maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimikokonaisuuteen liittyviä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämishankkeita. Uusia hankkeita rahoitetaan yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2020 käynnistettyä Hiilestä kiinni -kokonaisuutta täydentävät hankkeet ovat osa hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin lisätoimia, joilla tavoitellaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista päästövähennystä vuoteen 2035 mennessä. Rahoitettavien hankkeiden odotetaan edistävän maa- ja metsätalouden hiilensidontaa ja -varastointia, vähentävän maankäyttösektorin päästöjä sekä tukevan sopeutumista ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin.

Tutkimus- ja innovaatiohankkeiden hakuaika on 6.10-5.11.2021.

Kehittämishankkeiden hakuaika on 6.10-4.11.2021.

Lisätietoa saa täältä.

WATERDRIVE- HANKKEEN WEBINAAREJA

Maatalouden vesienhallinnan kansainvälinen hanke järjestää loka-joulukuussa 2021 loppuwebinaarien sarjan, jossa esitellään hankkeen tuloksia teemoittain. Sarjaan kuuluu 11 seminaaria, joiden kieli on englanti. Kukin seminaari kestää noin 2–2,5 tuntia ja ne järjestetään Zoom- keskustelualustalla. Seminaareihin osallistuminen on kaikille avointa ja ilmaista.

Aiheet ovat:

19.10. Multi-actor cooperation for joint action – participation and leadership.
29.10. Catchment officers and new services – water and landscape management.
9.11. Spatial planning and digital decision support – supporting local level implementation.
9.11. Catalogue of measures – supporting multiple ecosystem services.
10.11. Interactive digital portal for action – tools and living labs.
17.11. Sustainable drainage for food production
19.11. Rewetting and sustainable use of peatlands.
22.11. Financing of water management investments – land values and private financing.
23.11. Strengthening policy frameworks – water management in agricultural areas of the Baltic Sea Region
7.12. Education and training needs – presenting an interactive training package
14.12. Water management in a changing climate – impacts on catchments and food production.

Lisää tietoa seminaareista sekä linkit ilmoittautumiseen löytyvät Waterdrive- hankkeen sivuilta.

RAUNO PELTOMAA 1947–2021

Salaojayhdistyksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja Rauno Samuli Peltomaa menehtyi 28.6.2021 äkilliseen sairaskohtaukseen.

Rauno syntyi 8.9.1947 Isojoen Peuralankylässä maataloutta harjoittavaan perheeseen. Lapsia oli kuusi, joista Rauno oli kolmanneksi vanhin. Opintie alkoi Peuralankylän kansakoulussa ja jatkui keskikoulussa ja lukiossa Kristiinankaupungissa. Lapsuuden ja nuoruuden aikaisia harrastuksia oli kaikenlainen urheilu, etenkin hiihto ja yleisurheilu. Rauno edusti korkeushypyssä Isojoen Urheilijoita maakuntatasollakin.

Maa- ja metsätieteiden maisteriksi Rauno valmistui vuonna 1977 pääaineena maanviljelyskemia ja -fysiikka. Opiskeluaikana Rauno oli maatalousharjoittelijana Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa. Hän piti harjoittelutilan omistajiin säännöllisesti yhteyttä vielä vuosikymmenten jälkeen.

Työuransa Rauno aloitti Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkijana Helsingissä, minkä jälkeen hän siirtyi MTTK:n Karjalan koeasemalle Tohmajärvelle. Vuonna 1979 Salaojakeskus (nyk. Salaojayhdistys) perusti Ouluun uuden aluetoimiston, jonka johtajaksi Rauno nimitettiin. Vuonna 1987 hän siirtyi Salaojayhdistyksen Helsingin toimistoon Simonkadulla ja toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 1993 alkaen. Yhdistyksellä ei ollut aktiivista toimintaa vuosina 1995–1998 ja tuolloin Rauno oli Maatalouskeskusten liiton kehityspäällikkönä. Hän palasi Salaojitusyhdistykseen ja hoiti toiminnanjohtajan tehtävää vuonna 2010 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Vuosina 1993–2003 Rauno toimi myös Salaojituksen Tukisäätiön toiminnanjohtajana.

Rauno Peltomaan aikana Salaojayhdistyksen toiminta vakiintui koko maan kattavaksi maankuivatuksen asiantuntija-, neuvonta-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioksi. Rauno loi hyvät suhteet alan toimijoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hänen työtään leimasi aktiivinen yhteydenpito ja yhteistyö suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Hänellä oli rakentava ja myönteinen suhtautuminen kaikkiin alan kehittämiseen liittyviin asioihin. Raunon aikana muun muassa tallennettiin salaojakarttojen arkisto paikkatietojärjestelmään, toteutettiin salaojitukseen liittyviä yhteistutkimushankkeita, julkaistiin oppikirja maan vesi- ja ravinnetaloudesta ja edistettiin maankuivatuksen koulutus- ja tukiasioita. Salaojasuunnittelijoiden koulutus saatiin järjestettyä osaksi ammattitutkintojärjestelmää, kun opetushallitus hyväksyi Maaseudun vesitalouden erikoisammattitutkinnon perusteet. Salaojasuunnittelijat ja -urakoitsijat arvostivat suuresti myös Raunon järjestämiä lukuisia opintomatkoja Eurooppaan ja kaukomaille. Rauno oli valmis auttamaan alan toimijoita aina, kun apua tarvittiin. Hän toimi aktiivisesti Pohjoismaisessa maataloustutkijain yhdistyksessä NJF:ssä sekä kansainvälisessä kastelu- ja kuivatusjärjestössä ICID:ssä, jonka Suomen osastoa FINCIDiä Rauno oli vuonna 2001 perustamassa. 1990-luvun alusta lähtien Rauno piti tiiviisti yhteyttä maankuivatuksen asiantuntijoihin Virossa.

Raunolle kotiseutu oli rakas. Eläkkeelle siirryttyään hän muutti vaimonsa Ellenin kanssa takaisin Isojoelle, missä hän oli vuosina 2013–2017 kunnanvaltuuston jäsen sekä teknisen lautakunnan puheenjohtaja. Raunolla riitti aikaa ja tarmoa myös yhdistystoimintaan. Hän oli mm. Isojoen eläkeyhdistyksen hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja sekä kotikylänsä Peuralan kyläyhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja lähes 20 vuotta. Raunoa jäivät kaipaamaan puoliso, kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

Salaojituksen työyhteisö muistaa Raunoa lämmöllä ja kiitollisuudella.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Helena Äijö, Minna Mäkelä ja Jyrki Nurminen