Uutiskirje helmikuu 2021 – salaojayhdistys

UUTISKIRJE

Helmikuu 2021

MTK:n vesiohjelma tähtää vesien tilan parantamiseen ja ylläpitoon

Kuva Airi Kulmala

MTK ja SLC julkaisivat 10.12.2020 vesiohjelman, jossa kuvataan, miten maa- ja metsätaloudessa voidaan parantaa ja ylläpitää vesien hyvää tilaa.
Vesiensuojelutoimenpiteitä tehdään Suomessa paljon, ja sekä viljelijät että metsänomistajat kokevat vesiensuojelun tärkeäksi osaksi omaa toimintaansa.

– Pelloilta ja metsistä poishuuhtoutuneet ravinteet ovat taloudellinen tappio viljelijälle ja metsänomistajalle. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittava aina myös pellon ja metsän tuotantokyvyn ylläpitämisestä ja toimien kustannustehokkuudesta, huomauttaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
– Tilakohtaisten toimien lisäksi tarvitaan yhä enemmän sektorirajat ylittävää valuma-aluekohtaista suunnittelua ja toimenpiteiden toteutusta. Yhteistyöllä voidaan sovittaa yhteen eri osapuolten tarpeet ja vesienhoito sekä sopia toimien toteutuksesta, ylläpidosta ja kustannusten jaosta, kertoo MTK:n asiantuntija Airi Kulmala.
– Vesiohjelman avulla maa- ja metsätaloustuottajat osoittavat aidosti halunsa edistää vesiensuojelua ja saavuttaa vesien hyvä tila. Elämme sekä luonnossa että luonnosta. Puhtaat vesistöt ovat tärkeä perintö, jonka haluamme säilyttää tuleville sukupolville, sanoo ruotsinkielisen tuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.

Vesiohjelma on saatavilla (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi), 27.1. pidetyn ”vesiwebinaarin” esitykset ja asiantuntijakirjoituksia löytyy
MTK:n nettisivuilta.

Maankuivatusasioita käsiteltiin suuren suosion saavuttaneessa webinaarissa

Lokakuussa 2020 järjestettiin Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaari. Tapahtuman järjestivät Salaojituksen Tukisäätiö, BSAG, Salaojayhdistys sekä Maa- ja vesitekniikan tuki. Tapahtuma oli osa Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumusta, jossa säätiö on sitoutunut järjestämään seminaareja ja edistämään tiedonvaihtoa ja hyviä käytänteitä maaseudun vesitaloudesta, vesirakentamisesta ja ympäristökysymyksistä tavoitteenaan puhtaampi Itämeri. Kokonaan etäyhteyksillä toteutettu tapahtuma keräsi noin 400 osallistujaa, ja sen annista koottiin Vesitalous -lehden teemanumero 1/2021, joka ilmestyi 5.2.2021.

Seminaarin kooste ja esitykset ovat vapaasti saatavilla. Salaojituksen Tukisäätiön sivuilta.

Uusi työntekijä Salaojayhdistyksellä

Agronomi MMM Minna Mäkelä on aloittanut helmikuun alussa työt Salaojayhdistyksellä. Mäkelä on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan kasvintuotannon biologia, ja hän kirjoittaa väitöskirjaa maaperä- ja ympäristötieteen alalla, aiheenaan happamien sulfaattimaiden kaasutalous ja kasvihuonekaasupäästöt. Ennen Salaojayhdistykselle siirtymistään Mäkelä työskenteli Helsingin yliopistolla tutkijana ja resurssiopettajana, aiheinaan mm. maan vedenpidätysominaisuudet, maan kaasutalous ja maan rakenne.

Muutoksia maa- ja metsätalousministeriön vesitalousasioiden henkilöstössä

Maa- metsätalouden luonnonvara- ja vesitalousyksikön tehtäviin kuuluvat vesitalousasiat, kuten vesivarojen käyttö ja hoito, tulvariskien hallinta, vesihuolto, vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, patoturvallisuus, maankuivatus ja kastelu sekä valtion vesioikeudellisten lupien hallinta. Lisäksi yksiköllä on vastuullaan mm. uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä geenivara-asiat. Yksikössä johtavana vesitalousasiantuntijana toiminut Olli-Matti Verta on nimetty 15.1. lähtien yksikön vesitalousjohtajaksi. Kuivatus- ja valumavesien hallinta-asioita ministeriössä hoitaa pääasiassa vesitalousasiantuntija Olle Häggblom ja tulvariskien hallintaa johtava vesitalousasiantuntija Antti Parjanne. Yksikön johtajana jatkaa luonnonvaraneuvos Heikki Granholm.

Aiemmin kuivatus-, tulva- ja muita vesitalousasioita hoitanut neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristöneuvokseksi.

Maankuivatuksella parempi sato ja ravinnetase

Kevätvehnäsato kesäkuun ollessa kuiva, keskimääräinen, märkä ja erittäin märkä eri ojitusluokissa (erinomainen, hyvä, huono). Mukana lohkotietopankin havainnot vuosilta 2002–2017.

Vuonna 2017 alkanut tutkimushanke Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA) saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on perusparannusten ja erityisesti pellon kuivatuksen tilan merkitys panostuottavuuden tasoihin ja ravinnetaseisiin, missä määrin maankuivatuksen toimivuuden puutteet selittävät lohkokohtaisten satotasojen eroja ja ravinnetaseiden ääripäitä, sekä pellon kuivatuksen tilaa parantavien investointien kannattavuutta viljelijän ja yhteiskunnan kannalta, kun vaikutukset sadontuottokykyyn ja ravinnetaseisiin huomioidaan.

Lue lisää

Kansainvälisen Waterdrive-hankkeen viimeinen vuosi käynnistyi

Loviisanjoen kunnostuksessa toteutettu kaksitasouoma. Kuva Mikko Ortamala.

Kolmivuotisen kansainvälisen hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren valuma-alueen maatalousvaltaisten alueiden vesien laatua hyödyntäen kokonaisvaltaista suunnittelua ja parempia vesienhallintamenetelmiä. Kuten monessa Intereg-hankkeessa, tässäkin opitaan muilta ja vertaillaan muiden maiden käytäntöjä omiin, tutustutaan uusin paikkatietopohjaisiin työkaluihin, jotka auttavat toimenpiteiden kohdistamisessa, ja jalkautetaan niitä paikalliselle tasolle. Hanke aktivoi paikallistason toimijoita ja kehittää toimintamalleja ja keinoja työn vauhdittamiseksi.

Itämeren maista mukana ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Venäjä. Suomesta hankkeessa ovat mukana SYKE, Salaojayhdistys ry, KVVY/Etelä-Suomen Salaojakeskus, BSAG ja Luke.

Lue lisää

Tammikuun lopussa järjestettiin kansallinen Maa- ja metsätalouden vesienhoidon ja -hallinnan työpaja II, joka on jatkoa viime vuoden vastaavalle työpajalle. Työpajaan osallistui usean eri alan asiantuntijoita. Tilaisuudessa kuultiin, ei pelkästään Waterdrive – hankkeen tuloksia, vaan myös LOIKU, Raaseporinjoki ja ValumaVesi -hankkeiden tuloksia ja etenemistä. Puheenvuoro kuultiin myös käytännön urakoitsijalta, jolta saimme näkemyksiä sekä perinteisen että luonnonmukaisen uoman perkauksista. Työpajaan sisältyi myös ryhmätyöosuus, jossa oli kolme keskustelunaihetta:

”Catchment officer”in -tehtävät, Tanskassa kosteikot, Ruotsissa luonnonmukainen vesistörakentaminen, Puolassa suunnitteilla
– Työpajassa luonnosteltiin muiden itämerenmaiden malleja, käyttäen lähtökohtana Suomen oloihin soveltuvaa valuma-aluekoordinaattorin tehtäväkenttää.
Työpaketin vetäjänä toimi Mikko Ortamala, KVVY

Temaattiset kartat. Eri mittakaavaisten karttojen tarve
– Työpajassa pohdittiin, millaisille teemakartoille tai tietopalveluille eri vesienhallinnan parissa toimivilla henkilöillä on tarvetta. Työpakettia veti
Sirkka Tattari, SYKE

Valuma-aluetason vesitalouden suunnittelu
– Työpajassa pohdittiin vesitalouden suunnittelua valuma-aluelähtöisesti, sen edistämiseen tarvittavia toimia eri alueellisilla tasoilla, ja valuma-
aluelähtöisyyden etuja ja haittoja eri alueellisilla tasoilla. Työpakettia veti Salaojayhdistyksen Helena Äijö.

Työpajan ohjelma ja tulokset ovat saatavilla SYKEn Waterdrive-hankesivuilla Water driven rural development in the Baltic Sea Region (WaterDrive)

Kiinnostuneille sidosryhmien edustajille järjestetään mahdollisuuksia jatkaa keskustelua ja edistää työpajassa käsiteltyjen asioiden kehittämistä Suomessa hankkeen loppuun saakka.

Waterdrive-hankkeen puitteissa on myös laadittu strategiasuositukset Itämeren alueen hallituksille ja kansainvälisille järjestöille.

Lisätietoa hankkeesta saa hankkeen kotisivuilta ja Salaojayhdistyksen sivuilta sekä muiden kotimaisten partnereiden kotisivuilla SYKE ja BSAG.

Valumavesi-hanke

Syksyllä 2020 alkoi Suomen ympäristökeskuksen vetämä Valumavesi-hanke. Hankkeen päämääränä on tuottaa tieteellistä tietoa, menetelmiä ja työkaluja tukemaan maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kokonaisvaltaista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä, keskittyen erityisesti luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnitteluun, vaikutusten arviointiin ja edistämiseen.

Nelivuotiseen hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto (HY), Tapio Oy ja Salaojayhdistys ry.

Salaojayhdistyksen rooli on osallistua Peltojen kuivatustilan arviointimenetelmät-työpakettiin, jossa tutkitaan menetelmiä peltojen kuivatustilan kaukokartoitukseen. Työpaketin tavoitteena on kehittää menetelmä valtakunnalliseen peltojen kuivatustilan kartoitukseen.

Valtakunnallinen kuivatustilan selvitys on tehty edellisen kerran 1990-luvulla, jolloin aineisto perustui maastokäynneillä kerättyyn, noin tuhannen peltolohkon otantaan. Seuraavassa selvityksessä voidaan hyödyntää nyt kehitteillä olevaa menetelmää ajantasaisen kuvan saamiseksi suomalaisten peltojen kuivatustilasta.

Lisää Valumavesi-hankkeesta voi lukea SYKEn nettisivuilta.

Ojaisännöinnissä putki avattu

Ari osallistui ensimmäiseen ojaisännöintikoulutukseen talvella 2018–19. Parhaillaan menossa on toinen koulutus. Koulutuksen järjestävät Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

Nivalalainen Ari Eteläniemi teki tammikuussa 2021 ensimmäisenä tutkinnon aiheesta ojaisännöinti, tai tarkemmin sanoen, suoritti tutkinnon osan Ojitusyhteisön isännöinti (40 osp). Se on osa maatalousalan erikoisammattitutkintoa, vesitalouden osaamisalaa.

”Ojaisännöintikoulutus oli täsmäkoulutusta suoraan niihin töihin mitä minä isännöitsijänä teen. Olen myös ollut mukana muissa koulutuksissa ja osa niistä on, sinänsä hyvinkin hyödyllisiä, peruskoulutuksia, mutta eivät auta heti käytännön töissä, kun taas ojaisännöintikoulutus vastasi suoraan tarpeeseen.”
Ojaisännöitsijän töiden lisäksi suoritetusta koulutuksesta on hyötyä markkinoinnissa. ”Tutkinnolla pystyn osoittamaan ammattipätevyyteni asiakkaille.” Ari Eteläniemi on jo useita vuosia tehnyt töitä yrityksessään Tieisännöinti Eteläniemi ja on myös Tieyhdistyksen kouluttamia tieisännöitsijöitä. Ojaisännöinti on hyvä lisä palveluihin.

Seuraavaksi ajatus on hankkia lisäosaamista peruskuivatuksessa, ojien ja putkien tarkassa mitoituksessa. Se on aihe, josta kysytään ja jossa on aina opeteltavaa. ”Ojaisännöitsijää tarvitaan, kun tarve ja tarjonta kohtaavat. Ensinnä ongelma on kuivatuksessa, ja jos seuraavaksi on tarjolla puuhamies, joka hoitaa asian kiireisen ojayhteisön ja sen osakkaiden puolesta, ojaisännöinti lähtee liikkeelle.”

Teksti ja kuva: Heikki Koskimies

Valtakunnallisen vesiosaamisen kehittämishankkeen ensimmäinen koulutusmoduuli käynnistynyt

Vuoden 2020 joulukuussa on alkanut Oulun yliopiston järjestämänä Hydrologian ja hydrauliikan täydennyskoulutus -kokonaisuus. Koulutus on osa valtakunnallista maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamaa vesiosaamisen kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat ELY-keskusten vesitehtävissä toimivat henkilöt, mutta koulutus on avoinna myös muille kiinnostuneille. Hankkeessa järjestetään vuosien 2020–2022 aikana neljä koulutusmoduulia, joista tämä hydrologian ja hydrauliikan moduuli on ensimmäinen. Kolme muuta koulutusmoduulia ovat vesistökunnostukset, vesioikeudellinen sääntely ja vesihuolto.

Hydrologian ja hydrauliikan täydennyskoulutukseen osallistuu runsaat sata henkeä, joista yli puolet on ELY-keskusten henkilöstöä. Ilmoittautuminen tähän täydennyskoulutukseen on umpeutunut, mutta kolmeen muuhun ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut. Toisena koulutuksena on alkamassa vesistökunnostuskoulutus, jonka ilmoittautumisen alkamisesta tiedotetaan erikseen.

Lisää tietoa vesiosaamisen kehittämishankkeesta löytyy ELY-keskuksen nettisivuilta.

Ajankohtaiset julkaisut

• Maankuivatuksen ja salaojituksen tutkimustietopankki on avoin tietolähde, johon on koottu aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Aineisto painottuu Salaojituksen Tukisäätiön rahoittamiin tutkimuksiin, mutta sinne liitetään myös muita maankuivatukseen ja salaojitukseen liittyviä tutkimuksia. Myös tietopankin ylläpito on osa säätiön Itämeri- sitoumusta.

• MMM Mari Räty väitteli Helsingin yliopistolla 9. 12. 2020 aiheenaan fosforivalunnat nurmiviljelyssä. Väitöskirjan otsikko on Phosphorus losses from grasslands in short-term ley rotations under boreal conditions. Linkki väitöskirjaan löytyy täältä.

• Salaojituksen Tukisäätiön rahoituksella toteutettu tieteellinen tutkimus osoittaa, että happamilta sulfaattimailta pääsee suuria määriä typpipitoista kasvihuonekaasua, dityppioksidia, sekä typpivaluntaa vesistöön, mutta ympäristöhaittaa voi hieman lieventää säätösalaojituksen avulla. Linkki artikkeliin, Nitrogen stocks and flows in an acid sulfate soil, löytyy täältä.

• Maa-ja metsätalousministeriö on julkaissut syyskuussa päivitetyn Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä. Suuntaviivojen tavoitteena on kuvata maa- ja metsätalouden vesitalouden toimintaympäristöä, siihen kohdistuvia yhteiskunnallisia odotuksia sekä asettaa päämääriä tulevalle toiminnalle. Suuntaviivat ovat ladattavissa suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä täältä.