Uutiskirje toukokuu 2020
UUTISKIRJE
Toukokuu 2020
Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat on julkaistu
Maa- ja metsätalouden suuntaviivoissa korostetaan osallistavaa ja poikkialaista yhteistyötä niin valuma-aluekohtaisesti kuin laajemminkin.
Viime vuosien vaihtelevat sääolosuhteet ovat asettaneet maa- ja metsätaloudelle uusia haasteista ja muistuttaneet meitä veden ja sen hallinnan tärkeydestä. Ilmastonmuutoksesta johtuen on myös ilmeistä, että sään ääri-ilmiöt tulevat vastaisuudessa yleistymään. Maantieteellisten ja ilmastollisten haasteiden lisäksi maa- ja metsätalouden vesitalouteen kohdistuu monenlaisia yhteiskunnallisia odotuksia ja päämääriä niin hyvän tuoton ja kustannustehokkuuden tavoittelun kuin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden suunnalta. Lisäksi julkisen että yksityisen sektorin toimintaympäristö vesitalouden alalla on viime vuosikymmenten aikana monella tapaa muuttunut. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä pyrkii antamaan ymmärrystä ja eväitä vastata näihin haasteisiin ja odotuksiin. Työt uusien suuntaviivojen parissa aloitettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön, Salaojayhdistys ry:n ja Tapio Oy:n yhteistyönä. Työhön osallistui myös laajasti henkilöitä alan eri organisaatioista.
Suuntaviivoissa määritetään työryhmän työn pohjalta maa- ja metsätalouden kestävän vesitalouden tavoitteet sekä merkittävimpiä toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Keskeisessä roolissa on maamme varsin mittava maankuivatusinfrastruktuuri ja sen kunnossapitoa ja peruskorjausta luonnonmukaisin ja vesiensuojelua edistävin keinoin. Tällä tavalla luodaan kestävälle maankäytölle hyvät toimintaedellytykset samalla kuin edistetään luonnon monimuotoisuutta maa- ja metsätalousalueilla ja kasvatetaan resilienssiä muuttuvaa ilmastoa kohtaan. Muita keskeisiä keinoja ovat valuma-aluetason tarkasteluun panostaminen, valtakunnallisen kuivatusinfrastruktuurin nykytilan ja vesitaloudellisten toimenpiteiden vaikutusten tarkempi ymmärtäminen, vesitaloussuunnittelijoiden, urakoitsijoiden, neuvonantajien ja asiantuntijoiden määrän ja osaamisen tason vaaliminen, tukijärjestelmien kehittäminen, sekä digitalisaation ja sähköisten aineistojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.
Suuntaviivoissa nostetaan esille tarve ymmärtää syy- ja seuraussuhteet, arvioida hyötyjä ja haittoja kokonaisuutena sekä tehdä osallistavaa ja poikkialaista yhteistyötä niin valuma-aluekohtaisesti kuin laajemminkin.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa tunnistetaan tarve kehittää ruokajärjestelmän kestävyyttä niin kannattavuuden kuin ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Maaperän vesitalous ja hyvä kasvukunto parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin. Ohjelmassa varataan myös lisää määrärahoja peltojen vesienhallinnalle ja tulvasuojelulle asianmukaista toimeenpanoa varten. 4.5.2020 julkaistut suuntaviivat tulevat toimimaan ohjenuorana hallitusohjelman toimeenpanossa, sekä osaltaan vaikuttamaan tuleviin maa- ja metsätalouden ohjauskeinoihin.
Teksti ja kuva: Olle Häggblom, maa- ja metsätalousministeriö
Uutta opetusmateriaalia salaojituksesta
Salaojayhdistys ja Luonnonhoidon koulutusyhdistys LUOKO ovat teettäneet salaojasuunnittelija Rainer Rosendahlilla ja toimittaja Heli Heikkilällä uutta salaojitusta käsittelevää opetusmateriaalia. Se koostuu diasarjoista, johon sisältyy kuvia, tekstejä ja animaatioita sekä eri suunnittelu- ja työvaiheita kuvaavista videoista. Aineisto on suunnattu viljelijöille ja oppilaitoksille. Oheismateriaalina voidaan käyttää aiemmin julkaistua Salaojitus -opasta. Opetusmateriaali on saatavissa Salaojayhdistyksen verkkosivuilta kohdasta julkaisut tai tästä.
Videoita pätevyysjärjestelmään kuuluvien urakoitsijoiden työmailta
Salaojituksen pätevyysjärjestelmään kuuluvien urakoitsijoiden työmaille on Salaojayhdistyksen toimesta tehty työmaakäyntejä ja tuotettu videoita, jotka ovat nähtävissä kunkin urakoitsijan yhteystietojen alla.
Salaojayhdistys ry ylläpitää salaojituksen pätevyysjärjestelmää, joka sisältää henkilökohtaisen salaojasuunnittelijan pätevyyden ja yrityskohtaisen salaojaurakoinnin pätevyyden. Pätevyys myönnetään vuodeksi kerrallaan niille suunnittelijoille ja urakoitsijoille, jotka täyttävät pätevyysvaatimukset.
Salaojasuunnittelijoiden ja – urakoitsijoiden yhteystiedoissa on merkintä niiden kohdalla, joille todennettu pätevyys on myönnetty.
Tietoa Suomessa toteutuneista kaksitasouomista
Tulvatasanteellisia peruskuivatusratkaisuja on toteutettu valtaojissa eri puolilla Suomea, esim. Ritobäckenillä (Sipoo), Hardombäckenillä (Loviisa) ja Tyrnävän Leppiojalla sekä Juottimenojalla Salossa. Myös jokikohteisiin on tehty kaksitasouomia esim. Päntäneenjoella ja Tuusulanjoella).
Salaojayhdistyksen nettisivuille on koottu sijainti- ja muuta tietoa Suomessa toteutuneista kaksitasouomista.
Maatalousuomien perkaus- ja kunnossapitotyö tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Luonnonmukaisia menetelmiä ovat muun muassa kaksitasouomien, soraikoiden, pohjapatojen, mutkittelevien uomien ja kosteikkojen käyttäminen. Näin voidaan parantaa kuivatuksen ohella uomien ekologista tilaa ja maisemaa, lisätä veden viipymää ja vähentää vesistökuormitusta. Samalla voidaan myös vähentää uomien kunnossapitotarvetta.
Kaksitasouoma koostuu kapeasta pääuomasta ja tulvatasanteesta. Tarkoituksena on, että pääuomassa säilyy kohtuullinen vesisyvyys pienemmilläkin virtaamilla, ja tulvatilanteissa vesi voi hallitusti nousta joko toiselle tai molemmille puolille kaivetuille tulvatasanteille.
Kaikille avoin vesitalousseminaari 1.10.2020
Salaojituksen Tukisäätiö sr, Salaojayhdistys ry, Maa- ja vesitekniikan tuki ry sekä Baltic Sea Action Group järjestävät Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -seminaarin. Seminaarin tavoitteena on keskustella muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista Suomen maatalouteen, peltojen viljelyyn, valumavesien määrään ja laatuun sekä kasvihuonekaasujen päästöihin. Seminaari on sarjassaan neljäs Salaojituksen Tukisäätiön Itämeri-sitoumukseen liittyvä tapahtuma, ja se pidetään Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä.
Katso ohjelma ja ilmoittaudu seminaariin tästä.
Lämpimästi tervetuloa!
Maveplanin toiminta laajentunut Etelä-Pohjanmaalle
Kuvassa Maveplanilaiset Seppo Hihnala, Juha Laakso, Markku Keltto, Juha Ylikantola, Jarkko Pyyluoma ja Olli Utriainen.
Maveplan Oy:n toiminta on laajentunut vuoden 2020 alussa Etelä-Pohjanmaalle. ProAgria Etelä-Pohjanmaa on ostanut 20 % omistusosuuden yhtiöstä. Samassa yhteydessä ProAgria Etelä-Pohjanmaa luovutti liiketoiminnan siirtona salaoja- ja mittauspalvelut Maveplan Oy:lle. Liiketoiminnan siirron yhteydessä salaoja- ja mittauspalveluluita tekevät asiantuntijat Juha Laakso, Juha Ylikantola, Jarkko Pyyluoma ja Markku Keltto siirtyivät Maveplanin palvelukseen toimipisteinä edelleen Seinäjoki ja Kauhajoki.
Uusia vesitalousasiantuntijoita ELY-keskuksiin
ELY-keskuksiin on palkattu kaksi uutta vesitalousasiantuntijaa. Etelä-Pohjanmaan ELYssä aloitti 2.3.2020 johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio tehtävinään tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa aloitti 9.3.2020 johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen tehtävänään metsätalouden vesitalous. Molemmat toimivat valtakunnallisesti.
Valtaojan padotuksella ja säätösalaojituksella riittävästi vettä kasveille
Sievissä Keski-Pohjanmaalla tutkitaan valtaojan padotusta ja säätösalaojitusta osana Vesitalouden hallinta vesiensuojelussa (VesiHave) hanketta. Tavoitteena on selvittää, miten valtaojan padotus ja säätösalaojitus vaikuttavat pellon pohjavedenpinnan korkeuteen, satoon ja vesistökuormitukseen peltoalueen ja valtaojan valuma-alueen mittakaavassa kivennäismaalla.
Valtaojan padotuksen vaikutuksia tutkitaan Sievin Järvikylän Vääräjokeen laskevalla Korvenojalla. Korvenojan valuma-alue on 2,1 km2, josta noin 60 % on peltoa ja loput metsää. Virtaama säädetään ojarummun päähän asennetulla settipadolla. Järvikylän padotustutkimuksessa selvitetään miten vedenpinnan muutokset ojassa vaikuttavat pohjavedenpinnan korkeuteen ojaa ympäröivillä pelloilla.
Säätösalaojitusta tutkitaan 2,32 ha kokoisella peltolohkolla, joka on jaettu kahteen alueeseen. Toisella alueella on tavanomainen salaojitus ja toisella säätösalaojitus ja altakastelu. Pellon maalaji on hieta ja lohkon kaltevuus on 0,2 %. Säätösalaojitettu alue on eristetty muovikalvolla, jolla pyritään estämään veden suotautumista alueelta pois. Muovi asennettiin kaivinkoneella siten, että se ulottui n. 40 cm:n syvyydestä maanpinnasta n. 1,8 metrin syvyyteen. Kokoojaojaan asennettiin säätökaivo padottamista varten sekä pumppauskaivo veden johtamiseksi ojastoon säätökastelua varten. Vesi pumpataan läheisestä joesta. Sievin koekenttä toimi vuosina 2015-2018 salaojakoneiden tutkimuskenttänä, ja se muutettiin osittain säätösalaojitetuksi toukokuussa 2019.
Säätösalaojitusta turvemailla
Luonnonvarakeskuksessa on käynnistynyt yhteistyössä Salaojayhdistyksen kanssa tehtävä Toimiva säätösalaojitus turvepeltojen hiili- ja ravinnepäästöjen vähentäjänä -tutkimushanke (Turvecontrol). Hankkeessa tuotetaan lisätietoa turvamaiden säätösalaojituksen toteutukseen; millaisille pelloille säätösalaojitus soveltuu, miten säätö ajoitetaan viljelytoimien mahdollistamiseksi ja millaisia riskejä toimivuudelle on.
Hankkeessa selvitetään myös vedenpinnan noston seurauksia; miten se vaikuttaa satoon ja maan kantavuuteen, ja paljonko sillä pystytään vähentämään kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Tavoitteena on siis selvittää, onko säätösalaojitus käyttökelpoinen ja taloudellisti järkevä menetelmä käytännön viljelyyn.
Hanke on nelivuotinen, ja se toteutetaan kahdella koekentällä, joista toinen sijaitse paksuturpeisella ja toinen ohutturpeisella pellolla.
Hankkeen rahoittajina toimivat Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera), Salaojituksen Tukisäätiö sekä toteuttajaosapuolet. Hankkeesta kerrotaan lisää seuraavassa Uutiskirjeessä.
Kokonaisvaltaista valuma-aluesuunnittelua Loiku-hankkeessa
-Hanke on onnistunut silloin, kun kaikki siitä hyötyvät, totesi paikallisen maamiesseuran puuhamies ensimmäisessä palaverissa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hanketta käynnistettäessä. Lause on toiminut johtoajatuksena pilottialueen kunnostusten suunnittelussa ja pohjana hankkeessa luodulle maaomistajalähtöiselle toimintamallille. Hanke onkin reilussa puolessa vuodessa tehnyt pilottialueelle kokonaisvaltaisen sektorirajat ylittävän kunnostussuunnitelman, jota nyt lähdetään toteuttamaan erilaisten rahoituskanavien kautta. Tavoitteena on erilaisia rakenteita ketjuttamalla lisätä alueen veden pidätyskykyä, parantaa veden laatua, vähentää eroosiota ja tulvahaittoja sekä lisätä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.
Peruskuivatus kuntoon -hanke Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla
Maveplanin Perusku-hanke Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla auttaa maanviljelijöitä ja maanomistajia ojien kaivuuhankkeiden käynnistämisessä ja ojitusyhteisöjen aktivoimisessa. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on auttaa maanomistajia ja viljelijöitä kuivatusongelmien hoitamisessa.
Hanke käynnistettiin, koska ojitusyhteisöjen toiminta on ollut alueella heikkoa. Hankkeessa annetaan neuvontaa ja tiedotetaan peruskuivatuksesta sekä järjestetään kuivatustyöpajoja, ojitusyhteisökokouksia ja muita hanketilaisuuksia. Tärkeä tavoite on myös kehittää kuivatuksen ympärillä työskentelevien tahojen ja viranomaisten yhteinen kuivatusverkosto.
Hankeaika on 2019-2021. Hankebudjetti on vajaa sata tuhatta euroa, josta ELY-keskus rahoittaa 80 % ja Salaojituksen Tukisäätiö sr 20 %.
Hankkeesta lisää.
Teksti ja kuva: Markus Sikkilä
Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hanke
Uudenkaupungin makeavesialtaaseen laskevan Sirppujoen valuma-alue on merkittävin happamien sulfaattimaiden esiintymisalue Varsinais-Suomessa. Happamuuden lisäksi joen vesienhoidollisena haasteena on hajakuormitus, tulvat ja uoman rakenteelliset muutokset. Sirppujoella ei ole aiemmin tehty kokonaisvaltaista vesien- ja tulvasuojelun suunnittelua tai vastaavien toimenpiteiden kohdentamista.
Lue lisää hankkeen nettisivuilta
Hanketta rahoittivat ympäristöministeriö, ProAgria Länsi-Suomi ja Salaojituksen Tukisäätiö sr.
Salaojasuunnitelmien maastoon merkinnät tulee tilata ajoissa
Tulevasta salaojituskaudesta näyttää tulevan vilkas. Jotta aikatauluissa pysyttäisiin, on tärkeä tilata etenkin alkukesän salaojasuunnitelmien maastoon merkinnät ajoissa, vähintään 2-3 viikkoa ennen työn suunniteltua aloitusta. Salaojien paalutusta ei katsota maatalouden investointituella tehdyn työn aloitukseksi, joten sen voi aloittaa ennen tukipäätöstä. Projektin urakkasopimus, hankinnat ja työt voidaan aloittaa vasta, kun päätös on annettu.